Lasten ja nuorten tulisi saada hoitoa mielenterveyden häiriöihin omista lähipalveluista
Lasten ja nuorten tulisi saada vaikuttavaa mielenterveyshäiriöiden hoitoa osana perusterveydenhuoltoa. Hoitoa tulisi saada yhdenvertaisesti riippumasta asuinpaikasta.
THL:ssä on selvitetty, millaiset tekijät edistävät ja haittaavat lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuutta. Kartoitus on osa kansallista lapsistrategiaa.
”Toimiva mielenterveystyö edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Tällä hetkellä sekava palvelujärjestelmä heikentää mielenterveystyön vaikuttavuutta”, sanoo ylilääkäri Eeva Huikko THL:stä. ”Keskeisimmät muutostarpeet liittyvät lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon järjestämiseen. Tarvittava hoito tulisi saada läheltä lapsia ja nuoria eli terveyskeskuksista ja kouluista. Esitämme myös nuorten palvelujen yläikärajan yhtenäistämistä 24 vuoteen.”
Huikon mukaan myös ammattilaisten osaamista pitää vahvistaa. ”Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien perustutkintoihin sisältyy tällä hetkellä liian vähän lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaa sisältöä ”, Huikko lisää.
Lapset ja nuoret toivovat saavansa apua mielenterveysongelmiin esimerkiksi koulussa
Selvityksessä kuultiin lasten ja nuorten omia toiveita palveluidensa järjestämisestä.
”Lapsille ja nuorille on tärkeätä avun luottamuksellisuus ja nopea saatavuus lähipalveluna. Useimmat toivovat saavansa mielenterveysongelmiinsa hoitoa myös koulussa. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kuitenkaan tue peruskouluikäisten hoidon järjestämistä koulun opiskeluhuollossa”, kertoo ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä THL:stä.
On tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta heille kohdennettujen palvelujen kehittämisessä.
” Nuoret ehdottivat monikanavaista mahdollisuutta osallistua palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi palautekyselyiden ja asiakasraatien avulla sekä anonyymien digiraatien ja nuorisovaltuustojen kautta,” Aalto-Setälä kertoo.
Ehdotusten takana on laaja selvitys
THL:n kehittämisehdotukset perustuvat laajaan tiedonkeruuseen. Selvitystyössä kuultiin ja haastateltiin asiantuntijoita, jotka työskentelevät perustason palveluissa ja perustason erityispalveluissa (neuvola- ja kouluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu), erikoissairaanhoidossa, nuorisotyössä ja hallinnossa. Myös lasten ja nuorten näkemyksiä kartoitettiin.
Lisäksi perehdyttiin lasten ja nuorten mielenterveystyötä koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin raportteihin ja tutkimuksiin.
Ehdotukset sisältävät sekä laajaa pitkäjänteistä kehittämistä edellyttäviä että pienempiä ja nopeammin toteutettavia toimenpiteitä. Jotkut ehdotukset edellyttävät lisäselvityksiä ja pitempikestoista valmistelua toteutuksen suunnittelemiseksi.
THL on julkaissut kehittämisehdotuksista työpaperin.
Lähteet
Huikko E., Peltola K. ja Aalto-Setälä T. Lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuuden lisääminen. Kansallisen lapsistrategian toimenpiteen 13 loppuraportti. 3/2023 Työpaperi, THL
Lisätietoja
M. Forsell, 2022, Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020, tilastoraportti 21/2022, THL.
Kouluikäisten mielenterveys, Duodecim, Terveysportti, Hoitotyön tietokanta, 14.2.2023
Eeva Huikko
ylilääkäri
[email protected]
puh. 029 5247140
Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri
[email protected]
puh. 029 5247437
