Maahanmuuttaneet työllistyvät Suomessa parhaiten kysymällä töitä suoraan työnantajalta

Maahanmuuttaneet työllistyvät yleisimmin kysymällä töitä suoraan työnantajalta. Myös tuttavien kautta työllistyminen on varsin yleistä. Sen sijaan vain harva työllistyy TE-toimiston tai yksityisen työnvälityksen kautta. Tulos käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa selvitettiin, millä eri tavoilla maahanmuuttaneet ihmiset työllistyivät Suomessa vuosina 2018–2019.

Työllistymisen väylinä tarkasteltiin edellä mainittujen lisäksi muun muassa työllistymistä työpaikkahakemusten tai opintoihin liittyvän työharjoittelun kautta.

"Lähtökohdat maahanmuuttaneiden työllistymiseksi ovat hyvät, koska tutkimusten mukaan maahanmuuttaneet ovat korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia sekä työkykyisiä- ja haluisia. Tarvitaan laajaa yhteistyötä työelämän asenteiden, työnhakijoiden verkostoitumisen ja palvelujen tarjoamisen parantamiseksi”, toteaa THL:n suunnittelija Sanna Nykänen.

Varsinais-Suomessa yli kolmannes naisista työllistyy hakemuksella 

Tutkimuksessa havaittiin eroja niin maakuntien kuin sukupuoltenkin välillä. Esimerkiksi Kymenlaaksossa TE-toimiston kautta työllistyminen oli hyvin harvinaista, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa TE-toimiston kautta työllistyttiin yleisimmin, vaikka tällöinkin vain noin joka kymmenes oli työllistynyt tätä kautta.

Naiset työllistyvät usein jättämällä hakemuksen työpaikkailmoitukseen, etenkin Varsinais-Suomessa. Mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa melkein joka neljäs nainen oli työllistynyt työharjoittelun kautta.

Pohjois-Savossa miehistä lähes puolet työllistyy kysymällä suoraan työnantajalta. Kanta-Hämeessä taas miehet työllistyvät usein tuttavien kautta, Kymenlaaksossa verrattain usein yksityisen työnvälityksen kautta.

Maahanmuuttaneiden työllistymisen väyliin tulisi kiinnittää huomiota

Afrikasta (pl. Pohjois-Afrikka) Suomeen muuttaneet työllistyivät useimmin kysymällä töitä suoraan työantajalta, kun taas Virosta muuttaneet hyvin usein tuttavien kautta. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -ryhmien naiset työllistyivät verrattain usein TE-toimiston kautta. Hakemuksella työllistyminen on yleistä muun muassa EU-, EFTA- ja Pohjois-Amerikka -ryhmän naisilla saman ryhmän miesten työllistyessä usein työnantajan yhteydenotolla.

Valtaosalla työikäisistä maahanmuuttaneista itsearvioitu työkyky ja halukkuus osallistua työelämään Suomessa on korkea, mutta asema työelämässä on suomalaistaustaisia heikompi. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota muun muassa maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamiseen, suomalaisen työelämän pitovoimaan ja houkuttelevuuteen sekä työelämän syrjivien käytäntöjen purkamiseen.

”Työllistyminen on yksi kotoutumisen kannalta merkittävä tekijä. Meidän tulisi kiinnittää huomiota työllistymisen väyliin varmistaaksemme sujuvampaa työllistymistä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen työnhaussa taustasta riippumatta on erittäin olennaista,” toteaa THL:n vieraileva tutkija Manu Jalonen.

Tutkimus perustuu THL:n Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik) -kyselytutkimusaineistoon. Tutkimusta rahoitti Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF. 

Lisätietoa

Millä tavoin työllistytään? – maahanmuuttaneiden työllistymisväylät Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 44/2023, THL.

Manu Jalonen
vieraileva tutkija
THL
puh. 040 1597 698
[email protected]

Sanna Nykänen
suunnittelija
THL
puh. 029 524 8553
[email protected]