Maahanmuuttaneiden perheiden kanssa työskentelevät neuvolatyöntekijät kaipaavat tukea työhönsä ja lisätietoa asiakkaan kohtaamisesta

Julkaisuajankohta 30.11.2022

Maahanmuuttaneiden perheiden kanssa työskentelevät neuvolatyöntekijät kaipaavat työhönsä lisää resursseja ja enemmän tukea. He toivovat esimerkiksi työnohjausta ja mahdollisuutta konsultoida muita ammattilaisia, mutta tarvetta on myös tiiviimmälle yhteistyölle kollegoiden kanssa, kuten erilaisille verkostoille.  

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman, pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveyttä edistävän PALOMA-osaamiskeskuksen kyselystä, jossa selvitettiin ammattilaisten kokemuksia maahanmuuttaneiden perheiden kanssa tehtävästä neuvolatyöstä.

Maahanmuuttaneiden lapsiperheiden ja lasta odottavien vanhempien kanssa työskentely on yleistä neuvolapalveluissa, ja moni neuvolatyöntekijä kohtaa heitä työssään päivittäin tai viikoittain. Vaikka työskentely maahanmuuttaneiden perheiden kanssa oli kyselyyn vastanneiden ammattilaisten keskuudessa yleistä, valtaosa (63 %) heistä koki tarvitsevansa lisätietoa- ja koulutusta työnsä tueksi. 

”Tiedon tarpeet liittyivät esimerkiksi kotoutumiseen, asiakkaan kohtaamiseen, väkivaltakokemuksiin, kielellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä perhe-elämän haasteisiin. Myös sukuelinten silpomisen puheeksi ottaminen nousi esiin”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.

Perheet kaipaavat monikielistä tietoa palvelujärjestelmästä  

Lastenneuvolan puolella asioivien perheiden tuen tarpeet liittyivät usein Suomessa olevien sosiaalisten verkostojen puutteeseen, lasten ravitsemukseen ja kielelliseen kehitykseen sekä eroihin kasvatustavoissa. Äitiysneuvolassa asiakkaiden haasteet puolestaan koskivat useimmiten raskausajan ravitsemusta ja elintapoja sekä raskauteen liittyviä käsityksiä.  

Ammattilaisten mukaan moni maahanmuuttanut asiakas myös koki suomalaisen palvelujärjestelmän vieraaksi, mikä aiheuttaa epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä vastaanotoilla. Neuvolapalveluista kertovalle monikieliselle tiedolle olisikin ammattilaisten mukaan tarvetta. Lisäksi asiakkaat toivoivat palveluiden keskittämistä samaan paikkaan.

”Lapsiperheiden palveluja yhteensovittavat perhekeskukset ovat yksi keino sujuvoittaa palveluja. Ne tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden lisätä ammattilaisten välistä moniammatillista yhteistyötä”, Klemetti sanoo. 

Tarpeiden ja kehitysehdotusten lisäksi ammattilaiset toivat vastauksissaan esiin useita käytännön työssä hyväksi havaittuja työtapoja, jotka edesauttoivat maahanmuuttaneiden vanhempien ja perheiden kanssa työskentelyä ja heidän tukemistaan. Sellaisia olivat esimerkiksi avoin mieli ja suoraan kysyminen, kultuurisensitiivisyys, terveydenhoitajien parityöskentely, arviointimenetelmien ja lomakkeiden täyttäminen keskustellen sekä ammattitulkkien kanssa työskentely. 

PALOMA-osaamiskeskuksen toiminta on saanut rahoitusta Euroopan unionin sisäasioiden Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).

Lisätietoja

Kankaanpää S-L, Kaukonen S, Klemetti R, Vesterinen E (2022). Neuvolatyöntekijöiden kokemuksia työstä maahanmuuttaneiden asiakkaiden kanssa. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

PALOMA-osaamiskeskus tukee pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveyden parissa työskenteleviä ammattilaisia
 

Reija Klemetti
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7265
[email protected]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Lapset, nuoret ja perheet Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen maahanmuuttaneet - thlfi neuvolatyöntekijät - thlfi pääuutinen - thlfi