Maahanmuuttanut väestö voi Suomessa keskimäärin hyvin, mutta yksinäisyys ja syrjintä varjostavat terveyttä ja hyvinvointia
Suomen maahanmuuttanut väestö voi keskimäärin hyvin, selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) MoniSuomi-tutkimuksesta.
Suurimmalla osalla maahanmuuttaneista on vähintään yksi ystävä Suomessa sekä kohtalaisen vahva kokemus osallisuudesta ja päivittäisen elämän turvallisuudesta. Useimmat maahanmuuttaneet kokevat terveytensä hyväksi ja he raportoivat vähemmän pitkäaikaissairauksia kuin koko väestö keskimäärin. Noin puolet myös liikkuu kestävyysliikuntasuosituksen mukaisesti.
Toisaalta taustamaiden ja sukupuolten välillä on edelleen suuria eroja terveydessä, hyvinvoinnissa ja osallisuuden kokemuksissa. Näissä haasteet liittyvät esimerkiksi yksinäisyyteen, syrjintäkokemuksiin, toimeentulon vaikeuksiin ja tarvittavien terveyspalveluiden saamiseen.
Yksinäisyys on yleistä nuorilla maahanmuuttaneilla miehillä
Tutkimuksen mukaan kaikista maahanmuuttaneista 14 prosenttia kokee yksinäisyyttä. 20–29-vuotiaista miehistä joka viides kertoo olevansa yksinäinen. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden miesten keskuudessa yksinäisiä on joka neljäs, ja tässä ryhmässä yksinäisyys on selvästi yleistynyt vuodesta 2018.
Noin neljällä viidestä maahanmuuttaneesta on vähintään yksi ystävä Suomessa, mutta taustamaaryhmittäin ja sukupuolittain tarkasteltuna vaihtelu on suurta: vain 68 prosentilla Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista tulleilla miehillä on ystävä Suomessa ja saman taustamaaryhmän naisilla vastaavasti 73 prosentilla, kun taas Venäjä, Neuvostoliitto ja Viro -ryhmissä Suomessa asuva ystävä on yhdeksällä kymmenestä.
”Monet tekijät voivat selittää maahanmuuttaneiden ihmisten kokemaa yksinäisyyttä, kuten työllistymishaasteet, tukiverkostojen puute tai syrjintäkokemukset. Lisäksi on huomioitava myös yksilölliset syyt. Yksinäisyys on aina uhka mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, ja siksi yhteiskunnan vastaanottavuutta tulisikin kehittää ja maahanmuuttaneille tarjota selkeää ohjausta ja neuvontaa siitä, mitä palveluja on tarjolla ja kuinka niihin pääsee”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio.
Syrjintäkokemukset ovat yleisiä Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla
Maahanmuuttaneiden syrjintäkokemukset ovat todella yleisiä, sillä 42 prosenttia on kokenut syrjintää edellisen vuoden aikana. Joillakin ryhmillä syrjintäkokemukset ovat vielä tätäkin yleisempiä. Esimerkiksi Afrikan (pois lukien Pohjois-Afrikan) maista tulleista miehistä peräti 63 prosenttia ja Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneista miehistä 58 prosenttia kertoo kokeneensa syrjintää Suomessa.
”Syrjintää tapahtuu kaikkialla yhteiskunnassamme ja usein näkymättömästikin, esimerkiksi työnhaussa ja työelämässä, palveluissa ja viranomaiskohtaamisissa, opinnoissa ja asumisessa, julkisilla paikoilla ja verkossa. Siksi syrjintään puuttumisen ja aktiivisen antirasismin tulisi olla meidän kaikkien asia”, kuvaa THL:n tutkimusprofessori Anu Castaneda.
MoniSuomi-tutkimuksessa selvitettiin Suomessa asuvan ulkomailla syntyneen aikuisväestön terveyttä, hyvinvointia ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia kyselytutkimuksella. Tieto kerättiin syys-maaliskuun aikana 2022. Kyselyyn vastasi 7 838 henkilöä, jotka ovat itse syntyneet ja heidän vanhempansa ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. MoniSuomi-tutkimukseen kutsutut olivat iältään 20–74-vuotiaita.
MoniSuomi-tutkimuksen yhteistyökumppaneina ja rahoittajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit.
Lähde
MoniSuomi-tutkimuksen tulokset
Lisätietoja
Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
[email protected]
Anu Castaneda
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7848
[email protected]
