Nuorten kokema lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat lisääntyneet korona-aikana – myös ahdistus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet
Pitkittyneen koronaepidemian aikana lapset ja nuoret ovat kohdanneet enemmän lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista häirintää kuin ennen epidemiaa. Myös etäkoulu ja muut rajoitustoimet ovat vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin, kun tavalliset arkirutiinit ovat häiriintyneet.
Koronaepidemia on pahentanut lähisuhdeväkivaltaa sekä vaikeuttanut avun hakemista ja saamista. Lapsista ja nuorista aikaisempaa useampi on kokenut epidemian aikana fyysistä ja henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Kokemusten yleisyydessä oli eroja hyvinvointialueittain. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta, koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevästä asiantuntija-arviosta.
Monilla hyvinvointialueilla esimerkiksi 8.–9. luokilla opiskelevista tytöistä suurempi osuus kertoi fyysisestä väkivallasta vuonna 2021 kuin vuonna 2019. Aiempaa suurempi osa kertoi myös perheenjäsenten välisestä fyysisestä väkivallasta viimeisen 12 kuukauden aikana. 8.–9.-luokkalaisista tytöistä eniten tätä olivat kohdanneet Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä asuvat tytöt.
”Peruspalveluissa on oleellista kiinnittää huomiota lähisuhdeväkivallasta kysymiseen sekä erityisesti maahan muuttaneiden ja lasten tarpeiden huomioimiseen. Lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta on tärkeä tiedottaa monikielisesti ja -kanavaisesti”, sanoo THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.
Jopa puolet lukiolaistytöistä on kokenut seksuaalista häirintää
Tytöt kertovat selvästi aiempaa useammin myös seksuaalisesta häirinnästä. Perusasteen 8. ja 9.-luokkaisista sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin 50 prosenttia on kohdannut koronan aikana seksuaalista häirintää. Vuonna 2019 vastaava luku oli 30 prosenttia.
Alueelliset erot julkisilla paikoilla tapahtuvassa seksuaalisessa häirinnässä ovat isoja. Eniten sitä on epidemian aikana esiintynyt isoissa kaupungeissa. Esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista helsinkiläistytöistä 33 on kohdannut seksuaalista häirintää, kun taas pienemmillä paikkakunnilla vaihtelua on muutamasta prosentista noin 25 prosenttiin.
Tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleistyminen voi liittyä muun muassa siihen, että koronarajoitusten aikana netissä on vietetty tavallista enemmän aikaa.
Koulu-uupumus on otettava vakavasti – voi vaikuttaa opintojen keskeytymiseen
Väkivallan kokemusten lisäksi nuorten terveyteen ja mielenterveyteen ovat vaikuttaneet muun muassa etäkoulu ja sosiaalisten suhteiden väheneminen. Ne ovat lisänneet esimerkiksi opiskeluvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöoireilua sekä peruskoulussa, toisella asteella että korkeakouluissa.
Koulu-uupumus on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja koulunkäynnistä kertoo pitävänsä aiempaa pienempi osuus. Esimerkiksi yläkoulun ja toisen asteen opiskelijatytöillä koulu-uupumus on ollut kasvussa jo vuodesta 2006 ja koronaepidemia-aikana se on lisääntynyt entisestään.
Koulu- ja opiskelu-uupumus on vakava ilmiö. Se ennustaa pitkittyessään muun muassa masennusta ja opintojen keskeyttämistä.
”Nuorten kohdalla on oleellista pyrkiä tunnistamaan psyykkisen oireilun juurisyyt. Jos ne liittyvät esimerkiksi opiskeluvaikeuksiin, on syytä panostaa juuri tätä ongelmaa korjaaviin toimiin. Oppimisen tukitoimilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille”, toteaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Lastensuojelun jälkihuollossa olevat nuoret ovat raportoineet muita useammin saaneensa tukea oppimiseen. Tämä on positiivista, sillä heihin koronaepidemialla on ollut erityisen suuri vaikutus. Epidemia vaikuttanee silti pidemmällä aikavälillä (3–5 vuoden kuluttua) erityisesti juuri näiden nuorten opiskeluihin ja työllistymiseen.
Parhaimmillaan koulunkäynti ja opiskelu lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät pahoinvointia. Kouluissa ja oppilaitoksissa onkin tässä vaiheessa tärkeää edistää yhteisöllisyyttä ja esimerkiksi ryhmä- ja harrastetoimintaa, joka tukee paluuta tavallisempaan arkeen. Korkeakouluissa on syytä panostaa muun muassa perusopintojen ohjaukseen.
Lisätietoja
Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä
Johanna Hietamäki
Erikoistutkija
THL
Puh. 029 524 7990
[email protected]
Mielenterveys
Olli Kiviruusu
Tutkimuspäällikkö
THL
Puh. 029 524 8323
[email protected]
Terhi Aalto-Setälä
Ylilääkäri
THL
Puh. 029 524 7437
[email protected]
