Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilla on hyvin vaihtelevat mahdollisuudet tukea peruskoululaisia
Kouluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisessä, resursseissa, samoin kuin työn sisällöissä ja toimintatavoissa on merkittäviä eroja koulujen ja työtekijöiden välillä. Tämä vaikuttaa vääjäämättä perusopetuksen oppilaille tarjottaviin palveluihin, niiden saatavuuteen ja sisältöön. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen tekemästä kyselystä, joka koski opiskeluhuoltopalveluja lukuvuonna 2019 – 2020.
Esimerkiksi kuraattoreiden vastuulla olevien oppilaiden määrissä oli suurta vaihtelua: neljänneksellä kuraattoreista oli vastuullaan alle 625 oppilasta ja neljänneksellä yli 1000. Myös psykologien vastuulla olevien oppilaiden määrät vaihtelivat suuresti. Keskimäärin kokoaikaisella kuraattorilla oli vastuullaan 837, psykologilla 1030 oppilasta ja terveydenhoitajalla 515.
Eroja oli paljon myös muissa työn tekemisen edellytyksissä, työskentelytavoissa, työajan käytössä ja siinä, kuinka monipuolista yhteistyö oli. Toimenkuvat olivat hyvin laajoja. Esimerkiksi viidenneksellä kokoaikaisista kuraattoreista ja psykologeista asiakaskunta ulottui esiopetuksen alusta toisen asteen loppuun asti, eli 6-vuotiaista aikuisiin. Työskentelytoimipisteitä oli enimmillään yhdellä työntekijällä jopa 10.
”Kouluissa tarjottavilla palveluilla voidaan tukea ja edistää yhdenvertaisuutta ja siten tasoittaa esimerkiksi perheiden sosioekonomisesta asemasta johtuvia hyvinvointieroja”, korostaa Marke Hietanen-Peltola, THL:n ylilääkäri.
”Nyt tätä mahdollisuutta ei kyetä kaikissa kouluissa hyödyntämään täysimääräisesti ja oppilaiden saama apu voi olla hyvin erilaista riippuen koulusta ja työntekijästä.”
Oppilaiden mielenterveysongelmat työllistävät paljon
Oppilaiden mielenterveysongelmat ja niihin liittyvä yhteistyö vei merkittävän osan kaikkien ammattilaisten työajasta. Psykologien ja kuraattoreiden työajasta mielenterveysongelmien hoitamiseen meni noin puolet (54 % ja 50 %), terveydenhoitajien neljännes (24 %) ja lääkäreiden työajasta noin viidennes (21 %).
Kaiken kaikkiaan ammattilaisten kokemukset mahdollisuuksistaan auttaa oppilaita vaihtelivat. Parhaimmat mahdollisuudet auttaa koettiin olevan uneen ja nukkumiseen liittyvissä pulmissa. Yksinäisyyteen ja perhetilanteeseen liittyviä huolet koettiin haastavammiksi lievittää, mutta erityisesti kuraattorit kokivat auttamismahdollisuutensa hyviksi tai kohtalaisiksi.
Kyselyssä kävi ilmi, että oppilaiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita käsiteltiin kouluissa lainvastaisesti myös sellaisissa monialaisissa kokoonpanoissa, joiden kaikki osallistujat eivät hoitaneet kyseisen oppilaan asioita.
Työajan käyttö painottui kaikilla ammattilaisilla yksilökohtaiseen asiakastyöhön. Yhteisölliseen oppilaiden osallisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia ja terveitä elintapoja edistävään työhön käytettiin aikaa vain vähän. Psykologit käyttivät asiakastyöhön 65 prosenttia ja lääkärit 90 prosenttia työajastaan.
THL ja Opetushallitus tekivät opiskeluhuoltopalvelujen seurantakyselyn syksyllä 2020. Kyselyyn vastasi 845 perusopetuksen opiskeluhuoltopalveluissa toimivaa ammattilaista. Kysely on ensimmäinen kaikille opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille samanaikaisesti tehty tiedonkeruu. Vastausprosentti oli 30.
Lähde:
Marke Hietanen-Peltola ym., Voimavarana yhteistyö - Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2020 perusopetus. Raportti 4/2021, THL.
Lisätietoja:
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
Puh. 029 524 7294
Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö
Puh. 029 524 8032
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
[email protected]
Aikaisemmin aiheesta:
Marke Hietanen-Peltola ym., Etäkoulu heikensi avun ja tuen saantia opiskeluhuollosta – myös kuraattori- ja psykologipalveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 40/2020, THL.
