Oulun yliopistollisen sairaalan tuottavuus kasvoi eniten yliopistosairaaloista
Yliopistosairaaloiden tuottavuus ilman psykiatrian erikoisalaa pysyi lähes ennallaan vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2015. Tänä aikana yliopistosairaaloista tuottavuus kasvoi ainoastaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) (4 %). OYSissa kustannusten nousu (13 %) oli melko maltillista suhteessa palvelutuotannon kasvuun (18 %).
Tuottavuus laski eniten Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS). Myös TYKSissä kustannukset nousivat maltillisesti (9 %), mutta palvelutuotanto kasvoi vähemmän (5 %).
Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2015–2019; indeksi 2015 = 100
Keskussairaaloiden tuottavuus nousi kaksi prosenttia vuosina 2015 –2019. Tuottavuus nousi eniten Satakunnan keskussairaalassa ja laski eniten Mikkelin keskussairaalassa.
Erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtynyt lähes kokonaan yliopisto- ja keskussairaaloihin
Yliopistosairaaloiden palvelutuotanto kasvoi 16 prosenttia vuosina 2015–2019 samalla kun reaalikustannukset nousivat 18 prosenttia. Keskussairaaloiden palvelutuotanto nousi tänä aikana 13 prosenttia ja kustannukset 11 prosenttia.
”Palvelutuotanto on lisääntynyt yliopisto- ja keskussairaaloissa erityisesti päivystystoiminnan keskittyessä näihin sairaaloihin. Myös eräitä leikkauksia ja muita hoitoja on säädösten mukaisesti keskitetty suurempiin yksiköihin”, kertoo kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen.
”Pienempiä sairaaloita on lakkautettu tai yhdistetty osaksi yliopisto- tai keskussairaaloita. Julkisen somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista lähes 98 prosenttia aiheutuu yliopisto- ja keskussairaaloiden toiminnasta.”
Tuottavimmat yliopisto- ja keskussairaalat
Oulun yliopistollinen sairaala oli tuottavin yliopistosairaala vuonna 2019. Tuottavimmat keskussairaalat olivat Pohjois-Karjalan ja Satakunnan keskussairaalat.
Alueellinen palvelujen käyttö vähäisintä HUS-alueella
Somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin väestön palvelujen tarve huomioon ottaen asukasta kohti vähiten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS) vuonna 2019.
”Kun verrataan somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä alueellisesti, pitää ottaa huomioon alueiden erilaiset ikärakenteet sekä esimerkiksi sairastavuuteen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat palvelujen käyttöön”, Häkkinen sanoo.
HUS -alueella käytettiin palveluja seitsemän prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Vastaavat laskennalliset kustannukset olivat kolme prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin.
Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen HUS-alue säästi laskennallisesti yhteensä 67 miljoonaa euroa.
Lue lisää sairaaloiden tuottavuudesta
Lisätietoja
Pirjo Häkkinen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7152
[email protected]
Petri Matveinen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7682
[email protected]
