Päihteitä käyttävien erityistarpeet tulee huomioida sote-palveluita kehitettäessä

Julkaisuajankohta 7.6.2021

Henkilö palvelutiskillä

Aikaisempaa tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää kehitettäessä on erityisen tärkeää huomioida päihteiden käyttäjät, joiden tiedetään käyttävän palveluita keskivertoa enemmän.

Päihdepalveluissa näkyy erityisen voimakkaasti ikääntyneiden määrän kasvu. Päihteitä käyttävien ikäihmisten palveluihin ja erityistarpeisiin on kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudessa kiinnitetty varsin vähän huomiota. Ikääntyneille päihteiden käyttäjille kotiin vietävissä palveluissa on kehitettävä esimerkiksi kotihoidon ja päihdepalvelujen yhteistyötä sekä varmistettava tarpeenmukaisen päihdekuntoutuksen riittävyys.

Huumausaineiden käytön lisääntyminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tämä haastaa osaltaan palveluita, koska päihteiden käyttäjien elämäntilanteet saattavat olla aikaisempaa monisyisempiä ja vaativat monenlaista apua ja tukea.

Päihdepalveluiden yhteiskunnalliset haasteet -raporttiin koottua tietoa voidaan käyttää palvelujärjestelmän kehittämisen tukena muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Uudistuksessa palvelujen painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle ja vahvistetaan ongelmia ja sairauksia ehkäisevää työtä. Palvelujen integraatio sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että perus- ja erityistason kesken on tärkeää etenkin päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten auttamisessa.

Päihdehuollon erityispalvelut tarvitsevat toiminnallista ja rakenteellista uudistamista

Päihdehuollon erityispalvelut tavoittavat hyvin erityisesti syrjäytyneitä ja useita eri päihteitä käyttäviä asiakkaita. Palvelut ovat kuitenkin kehittyneet hitaammin kuin ympäröivä yhteiskunta.

”Väestön ikärakenteen ja alueellisen eriytymisen vauhti muuttavat sekä palvelujen saatavuutta että erilaisten palvelujen keskinäistä työnjakoa. 1990-luvulle saakka hyvin haasteisiin vastanneet erityispalvelut näyttävät tarvitsevan toiminnallista ja rakenteellista uudistamista”, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä.

Raportissa kuvataan ensimmäistä kertaa johdonmukaisesti päihdekuntoutuksen aikaiseen sosiaaliturvaan liittyneet politiikan ja lainsäädännön muutokset 1960-luvulta tähän päivään. Päihdekuntoutukseen liittyvä sosiaaliturva on kokenut suuria muutoksia. Nykyisin sen ehdoissa korostuu enemmän aktivointi kuin kuntoutuksen aikaisen toimeentulon turvaaminen.

Raportti tarjoaa tietoa myös pitkän ajan kehittämistyötä tukevista strategioista ja ohjelmista, kuten Päihde- ja riippuvuusstrategiasta, Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmasta ja Mielenterveysstrategiasta.

”Strategioissa korostetaan muun muassa näitä ongelmia kokevien sekä heidän läheistensä oikeuksien toteutumista sekä laadukkaiden ja helposti saatavilla olevien palvelujen varmistamista, vaikka kullakin strategialla tai ohjelmalla on myös omia erillisiä painopisteitään”, sanoo kehittämispäällikkö Airi Partanen THL:stä.

Lisätietoa:

Päihdepalveluiden yhteiskunnalliset haasteet -raportti

Kristiina Kuussaari
erikoistutkija
puh. 029 524 7476

Airi Partanen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7489

sähköpostit: [email protected]

Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen alkoholi - thlfi päihteet - thlfi