Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluista julkaistiin uusi toimintamalli
THL on julkaissut päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluista uuden toimintamallin. Mallissa kuvataan, miten kunnat ja tulevat hyvinvointialueet voivat järjestää näiden naisten ja perheiden tarvitsemat palvelut saumattomasti.
Arviolta noin 6 prosenttia raskaana olevista käyttää päihteitä. Monien kohdalla päihteiden käyttöä ei kuitenkaan tunnisteta, eikä äiti tai perhe saa tarvitsemiaan palveluita.
Toimintamallin on laatinut THL:n nimittämä laaja asiantuntijaryhmä. Sen mukaan päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ja vauvaperheet ovat yksi keskeinen erityisryhmä, joka tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.
”Tavoitteena on tukea kuntia ja hyvinvointialueita tämän erityisryhmän palvelukokonaisuuden ja palveluketjun hahmottamisessa ja järjestämisessä sekä yksilöllisten palvelupolkujen rakentamisessa asiakkaille”, toteaa asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Margareeta Häkkinen THL:stä.
”Suomessa on laadukkaita hoito- ja kuntoutuspalveluita, mutta erityisesti niiden yhteen kokoamisessa eri toimijoiden yhteistyössä on parannettavaa”, Häkkinen jatkaa.
Perhe tarvitsee eri palveluja eri vaiheissa
Päihteitä käyttävät raskaana olevien naiset ja vauvaperheet tarvitsevat useita eri palveluita. Palveluiden järjestäjien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on hahmotettava, mitä palveluja tarvitaan ennen raskautta, sen aikana sekä raskauden jälkeen.
”Osa tarvittavista palveluista on sosiaalipalveluita ja osa terveydenhuollon palveluita. Niiden on muodostettava saumaton kokonaisuus”, sanoo projektipäällikkö Anne Arponen THL:stä.
Toimintamallissa kuvataan päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuus toimialoittain, palveluittain, palvelujen sisällön mukaan sekä asiakkaan raskauden etenemisen mukaan.
Päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen palveluketju palvelujen ajoittumisen näkökulmasta. Aikajana auttaa hahmottamaan, mitä kaikkia palveluita asiakas tai perhe saattaa tarvita ennen raskautta, sen aikana ja synnytyksen jälkeen. Vaiheet ovat tarkemmin kuvattuna työpaperissa, joka löytyy uutisen liitteenä.
Selkeät askelmerkit asiakkaiden kohtaamiseen
Jokaisessa kunnassa ja tulevalla hyvinvointialueella tulee olla selkeä malli siitä, mitä sote-ammattilaisen pitää tehdä, kun hän kohtaa päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen tai äidin.
”Asiakas saatetaan kohdata raskauden eri vaiheissa tai päihteiden käyttö tulee ilmi vasta myöhäisessä vaiheessa. Toimintamalli listaa asioita, joita pitää huomioida, kun raskaana oleva päihteitä käyttävä nainen tulee palveluiden piiriin”, Arponen kuvailee.
Tarkistuslista päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen kohtaamiseen:
- Onko asiakkaalle tehty lähete HAL-poliklinikalle ja onko hän mennyt sinne?
- Toimivatko neuvola ja HAL-poliklinikka yhteistyössä?
- Onko raskaana oleva ja mahdollisesti myös puoliso ohjattu päihdehoitoon ja onko hän tai ovatko he menneet sinne?
- Onko määritelty, kuka ammattihenkilö koko palveluketjua koordinoi?
- Onko laitoshoidon tarve mietitty, onko hoito suunniteltu avohoidon ja laitoshoidon yhteistyönä?
- Onko tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus, onko tarvittavat tukitoimet suunniteltu?
- Onko raskaudenehkäisy suunniteltu ja toteutuuko se heti synnytyksen jälkeen?
- Onko suunniteltu synnytyksen jälkeinen vauvaperheen hoitopaikka ja tukitoimet?
- Onko tarvittavat verkostot synnytyksen jälkeen mietitty ja aktivoitu?
- Ovatko palveluketjun toimijat tietoisia toisistaan ja toimivatko he yhdessä?
- Kulkeeko tieto kaikkien toimijoiden ja asiakkaiden välillä, myös palvelusta toiseen siirtyessä?
Lisätietoja:
Anne Arponen
projektipäällikkö
THL
puh. 029 524 6208
[email protected]
Margareeta Häkkinen
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7865
[email protected]
