Perhekeskukset ovat tuoneet palvelut lähemmäksi lapsiperheitä
Perhekeskusten perustaminen on vähentänyt lasten, nuorten ja perheiden palveluiden hajanaisuutta ja parantanut niiden saatavuutta maan laajuisesti. Palvelut ja toiminta olivat hyvin tarjolla kaikille lapsiperheille.
Tiedot käyvät ilmi THL:n Perhekeskukset ja kohtaamispaikat Suomessa -kyselyn tuloksista. Kyselyllä selvitettiin perhekeskusten ja kohtaamispaikkojen määriä, sijaintia sekä palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulevilla 21 hyvinvointialueella ja Helsingissä.
”Tulokset osoittivat selvästi, kuinka perhekeskus parantaa lapsiperheiden palvelujen saatavuutta. Lisäksi saimme arvokasta tietoa jatkokehittämisen tueksi”, johtava asiantuntija Arja Hastrup sanoo.
Perhekeskuksissa lapsiperheiden peruspalveluita on koottu yhteen. Kohtaamispaikoissa lapset, nuoret ja perheet voivat tavata toisiaan, osallistua vertaistoimintaan sekä saada vertaistukea ja ammatillista ohjausta.
Perhekeskuksia on kattavasti hyvinvointialueilla
Alkuvuodesta 2021 Suomessa toimi 117 perhekeskusta ja 55:n toimintaa valmisteltiin. Suunnitteluvaiheessa oli 25 keskusta. Toiminnassa ja kehitteillä olevia perhekeskuksia oli 21 alueella. Yhdellä alueella ei ollut vielä kumpaakaan. Perhekeskuksen kohtaamispaikkoja oli jokaisella hyvinvointialueella. Toiminnassa niitä oli 474 ja suunnitteilla 37.
Hyvinvointialueilla perhekeskukset sijoittuivat yhden kunnan, usean kunnan tai kunnanosan alueelle. Suurin osa alueista oli parantanut palvelujen fyysistä saatavuutta sijoittamalla palveluja terveysasemien ja esimerkiksi päiväkotien yhteyteen ja ainakin osan palveluista samaan toimipisteeseen. Samalla tuettiin palvelujen yhteensovittamista ja palvelukokonaisuuden muodostamista.
Lähes kaikki alueet olivat kiinnittäneet huomiota palvelujen helppoon saavutettavuuteen, kuten asiakkaiden myönteiseen vastaanottoon ja palvelujen tarpeenmukaisuuteen. Perhekeskusten palvelut eivät kuitenkaan vielä kattaneet kaikkia tulevia vanhempia tai lasta ja nuorta kasvattavia perheitä.
Perhekeskusten palveluita ovat
- lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut kuten äitiys- ja lastenneuvola, avoterveydenhuollon lääkäripalvelut, kotipalvelu, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta
- kuntien sivistyspalvelut esimerkiksi varhaiskasvatus
- hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Perhekeskuksissa myös järjestöjen ja seurakuntien toimintaa.
Kohtaamispaikoissa suuria eroja alueittain
Kaikilla hyvinvointialueilla oli tarjolla avointa toimintaa perheille. Alueiden välillä oli kuitenkin suuria eroja; Kainuussa toiminnassa oli yksi kohtaamispaikka, kun taas eteläisen Suomen hyvinvointialueilla useita kymmeniä kussakin.
Avointa toimintaa tarjosivat kuntien avoimet päiväkodit, seurakuntien perhekerhot ja järjestöjen avoimet perhekahvilat. Toiminta oli yleensä keskitetty alueilla muutamiin kuntiin ja keskuskaupunkeihin.
Perhekeskukset osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia
Perhekeskukset on koko maassa otettu osaksi tulevien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämistä.
”Perhekeskus tarjoaa kunnille ja hyvinvointialueille toimivan tavan järjestää lapsiperheiden palvelut, kun ne haluavat ehkäistä hyvinvointi- ja terveysongelmia, vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden tukea ja hoitoa,” erikoissuunnittelija Päivi Varonen sanoo.
Alueilla laaditaan kansallisten perhekeskuslinjausten mukainen toimintasuunnitelma ja hyvinvointialueen perhekeskusten kumppanuussopimus. Palvelujen yhteensovittamiseksi alueilla otetaan käyttöön yhdessä sovittuja työmenetelmiä ja konsultaatiokäytäntöjä.
Lisätietoja
Johtava asiantuntija Arja Hastrup
+358295247463
[email protected]
Erikoissuunnittelija Päivi Varonen
+358295247957
[email protected]
Perhekeskukset ja kohtaamispaikat Suomessa -kysely (linkki Julkariin)
