Rahapeliautomaattien poistaminen julkisista tiloista olisi tehokas keino ehkäistä haittoja – arpajaislaki ei puutu hajasijoitteluun
Tutkimustiedon perusteella rahapeliautomaattien saatavuuden vähentäminen olisi tehokas keino ehkäistä rahapelihaittoja. Käsittelyssä olevassa arpajaislain uudistuksessa rahapeliautomaattien hajasijoitukseen ei ole kuitenkaan puututtu.
Rahapeliautomaatit ovat yksi haitallisimmista rahapelituotteista. Suomessa niitä pelaa noin 30 prosenttia aikuisväestöstä, kun muissa Euroopan maissa osuus on vain muutamia prosentteja.
”Syynä tähän on korkea saatavuus”, toteaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Virve Marionneau.
Rahapeliautomaattien laaja hajasijoittaminen ruokakauppoihin, kioskeihin ja muihin julkisiin tiloihin pelisalien ulkopuolella on johtanut Suomessa rahapelaamisen normalisoitumiseen ja arkipäiväistymiseen. Tämä altistaa erityisesti haavoittuvat väestöryhmät ja ongelmallisesti rahapelejä pelaavat pelaamisen haitallisille seurauksille.
Arpajaislain uudistuksessa kauppojen, kioskien ja huoltoasemien rahapeliautomaatteihin on liitetty pakollinen tunnistautuminen.
”Tunnistautuminen voi hillitä ongelmallista pelaamista, mutta saatavuuden vähentäminen olisi huomattavasti tehokkaampi keino”, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Janne Nikkinen.
Haittoihin pitäisi puuttua lainsäädännöllä
Veikkaus alkoi vähentää rahapeliautomaattejaan julkisista tiloista vuoden 2020 alussa. Vähennysten taustalla voidaan nähdä sekä tuottojen lasku ja siirtyminen digitaalisiin kanaviin, että Veikkauksen pyrkimys vastata kasvaneeseen julkiseen kritiikkiin ja paineeseen. Automaatteja on nyt jäljellä 10 500. Saatavuus on silti edelleen korkea verrattuna esimeriksi Ruotsiin (4 600) ja Norjaan (4 000), joissa suuri osa rahapeliautomaateista on pelisaleissa.
Huhtikuussa 2021 saksalainen ruokakauppaketju Lidl ilmoitti puolestaan poistavansa rahapeliautomaatit kaikista myymälöistään Suomessa. Toistaiseksi muut ruokakauppaketjut eivät ole seuranneet Lidlin esimerkkiä.
Sittemmin koronapandemia sai Veikkauksen sulkemaan rahapeliautomaattinsa, pelisalinsa ja Helsingin kasinon. Etenkin automaattien sulkeminen on tutkimusten mukaan vähentänyt haittoja.
Tutkijat kannattavat kansalaisaloitteita, ruokakauppaketjujen päätöksiä ja Veikkauksen vastuullisuustoimia, mutta huomauttavat, ettei rahapelipolitiikka ei voi levätä niiden varassa.
”Rahapeliautomaatteja koskevien päätösten, tulisi olla julkispoliittinen kysymys, jota ohjaa kansanterveydellinen huoli sen sijaan, että se olisi itsesääntelyn tai yritysvastuullisuuden kysymys. Haittoihin pitäisi puuttua lainsäädännön tasolla arpajaislaissa poistamalla rahapeliautomaatit julkisista tiloista kokonaan”, THL:n erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulos sanoo.
Viite
Lisätietoja
Johanna Järvinen-Tassopoulos
erikoistutkija
THL
[email protected]
Janne Nikkinen
yliopistotutkija
Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus (CEACG)
[email protected]
Virve Marionneau
tutkijatohtori
Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus (CEACG)
[email protected]
