Rahapelien haitat ovat jääneet poliittisessa keskustelussa tuottojen varjoon – tuottojen siirto valtion budjettiin voi muuttaa asetelman
Rahapelien haitat ovat jääneet peleistä saatavien tuottojen varjoon poliittisessa keskustelussa. Asia käy ilmi tutkimuksista, joissa selvitettiin rahapelien edunsaajien ja kansanedustajien rahapelipoliittisia näkemyksiä.
Jo aiemman tutkimustiedon perusteella on arvioitu, että edunsaajien kiinnostus tuottoihin on vaikeuttanut rahapelien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä, jotka ovat Suomen rahapelipolitiikan tavoitteita. Myös poliitikkojen on nähty asettavan usein tuotot haittojen edelle rahapelipoliittisia päätöksiä tehtäessä.
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia arpajaislakia koskevia lausuntoja sosiaali- ja terveysministeriöltä ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahapeliavustuksia saaneet edunsaajat ovat antaneet vuosina 2016, 2018 ja 2021.
Edunsaajien lausuntoja verrattiin haittoja tai tuottoja kaikkein eniten painottaneisiin lausuntoihin. Tutkitut edunsaajat alkoivat tarkastelujaksolla huomioida rahapelihaittoja aiempaa enemmän tuottoihin verrattuna, mutta ero haittoja eniten painottaneisiin lausuntoihin säilyi suurena.
Saman suuntaisia tuloksia saatiin toisessa tuoreessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kansanedustajien arpajaislain uudistamista koskevia keskusteluja eduskunnan täysistunnoissa vuosina 2008–2019.
Siinä havaittiin, että kansanedustajien haittoja koskeva puhe oli harvinaisempaa kuin yksinoikeusjärjestelmän tai tuottojen tärkeyttä korostava puhe.
”Tyypillisimmin kansanedustajat mainitsivat haitat, kun he puhuivat yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän perusteluista. Itsessään tärkeänä teemana haitat mainittiin harvoin. Kansanedustajat esittivät myös toimia, joilla haittoja voitaisiin vähentää, mutta ne eivät nousseet keskustelujen pääasioiksi”, kertoo erikoistutkija Jani Selin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Rahoitusmallia uudistetaan
Hallituksen asettama työryhmä sai helmikuussa valmiiksi ehdotuksensa rahapeleillä rahoitettujen toimintojen uudesta rahoitusmallista. Siinä rahapeleistä saatavat tuotot menevät suoraan valtion budjetin tulopuolelle eikä niiden käyttöä enää vastedes sidota tiettyihin tarkoituksiin.
”Työryhmän tuore ehdotus katkaista yhteys rahapelituottojen ja nykyisten edunsaajien väliltä on tulosten valossa kannatettava päätös. Se vähentää merkittävästi nykyisten edunsaajien kiinnostusta rahapelituottoihin”, Selin sanoo.
Lisäksi ehdotettu muutos merkitsee Selinin mukaan sitä, että kansanedustajien ei vastedes tarvitse huomioida edunsaajien toiminnan rahoittamista tehdessään rahapelipoliittisia päätöksiä. Näin haittanäkökulman asema rahapelipolitiikassa luultavasti vahvistuu.
Tutkimusten tulokset on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ja Critical Gambling Studies -lehdessä.
Viite
Selin J. & Nyrhinen R. (2022) Rahapelituottojen edunsaajien rahapelipoliittinen asemoituminen vuosina 2016–2021, Yhteiskuntapolitiikka 87, e-julkaisu 10.3.2022
Selin J. (2022) Parliamentary Debates on Gambling Policies as Political Action: An Interpretive Political Analysis. Critical Gambling Studies, 3(1), 24–34.
Lisätietoja
Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli, yhteisymmärrysmuistio, Valtioneuvosto, 8.2.2022
Jani Selin
erikoistutkija
THL
[email protected]
puh. 029 524 7146
