Rahapeliriippuvuutta diagnosoidaan aiempaa enemmän, mutta edelleen vain harva saa diagnoosin
Rahapeliriippuvuuden diagnoosien määrä on tuoreen tutkimusartikkelin mukaan lisääntynyt vuosina 2011–2020. Tästä huolimatta diagnoosin saa edelleen vain harva.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään hoitoilmoitusrekisteriin pohjautuvia tietoja rahapeliriippuvuusdiagnoosien yleisyydestä. Vuosina 2011–2020 diagnoosi tehtiin 2 617 henkilölle Manner-Suomessa.
Rahapeliriippuvuuden diagnoosien määrä lisääntyi sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäryhmissä paitsi 60 vuotta täyttäneillä naisilla. Kasvu oli suurinta 30–44-vuotiailla naisilla. Kaikkiaan miehet olivat kuitenkin yliedustettuina diagnoosin saaneissa (kuvio 1).
Rahapeliriippuvuusdiagnooseja oli kaikenikäisillä, myös yli 90-vuotiailla. Eniten diagnooseja oli 18–44-vuotiailla. (kuvio 2).
Kuvio 1. Miehet olivat yliedustettuina rahapeliriippuvuuden diagnoosin saaneissa vuosina 2011–2020. Alle kolmannes diagnooseista oli naisilla.
Rahapeliriippuvuutta ei tunnisteta riittävän hyvin
Rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneiden määrä vuosittain suhteutettuna keskiväkilukuun kasvoi 0,005 prosentista (196 henkilöä) 0,018 prosenttiin (804 henkilöä) vuosina 2011–2020.
”Toisaalta tarkasteltaessa rahapelaamisen ongelmia väestössä rahapeliriippuvuusdiagnoosien yleisyyden perusteella, luvut ovat selvästi alhaisempia kuin mitä kyselytutkimukset ovat osoittaneet”, pohtii THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.
THL:n toteuttaman vuoden 2019 Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen perusteella 1,5 prosentilla suomalaisista eli noin 52 000 ihmisellä oli todennäköinen rahapeliriippuvuus.
”Vaikka diagnoosit ovat yleistyneet, on niiden määrä edelleen vähäinen. Vaikuttaakin siltä, että terveydenhuollossa rahapeliriippuvuutta ei tunnisteta ja osata diagnosoida riittävän hyvin”, toteaa HUSin apulaisylilääkäri, päihdepsykiatri Jonna Levola.
”Rahapeliriippuvuudesta aiheutuvien laaja-alaisten haittojen vähentämiseksi on tärkeää kasvattaa ammattilaisten tietoisuutta ongelman olemassaolosta, tukea varhaista tunnistamista, puheeksiottoa ja kehittää edelleen tukea ja hoitoa helposti saataville”, täydentää THL:n tutkimuspäällikkö Sari Castrén.
Kuvio 2. Rahapeliriippuvuuden diagnoosin saaneiden mediaani-ikä oli 36–52 vuotta naisilla ja 31–34 vuotta miehillä vuosina 2011–2020.
Nyt julkaistun tutkimuksen tiedot ovat peräisin THL:n ylläpitämästä valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmästä (Terveys-Hilmo, AvoHilmo, Sosiaali-Hilmo). Terveys-Hilmoon kerätään terveydenhuollon vuodeosastohoidon, päiväkirurgian ja julkisen erikoissairaanhoidon avohoidon tiedot. AvoHilmoon kerätään perusterveydenhuollon avohoitokäyntien (mukaan lukien työterveyshuolto) ja kotihoidon tiedot. Sosiaali-Hilmo kattaa puolestaan sosiaalihuollon laitoshoidon ja asumispalvelujen tiedot.
Tarkastelun kohteena olivat vuosien 2011 ja 2020 välillä tehdyt ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti rahapeliriippuvuusdiagnoosin (F63.0; pelihimo) saaneet.
Mukaan otettiin pää- ja sivudiagnoosit. Jos henkilö oli saanut useamman diagnoosin vuoden aikana, hänet huomioitiin kunakin vuonna vain kerran. Sama henkilö saattoi saada rahapeliriippuvuusdiagnoosin useampana vuotena. Tutkimus rajattiin 18-vuotiaisiin tai sitä vanhempiin Manner-Suomessa asuviin. Tutkimustulokset on julkaistu Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä.
Lähteet: Salonen, A.H., Castrén, S., Latvala, T.A., Grönroos, T., Levola, J., & Vuori, M. (2022). Gender- and age-stratified analyses of Gambling Disorder in Finland between 2011 and 2020 based on administrative registers. Nordic Studies on Alcohol and Drugs.
Lisätietoja
Anne Salonen
tutkimuspäällikkö,
THL
puh. 029 524 8125
[email protected]
Sari Castrén
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8525
[email protected]
Jonna Levola
päihdepsykiatri
HUS ja Helsingin yliopisto
Puh. 040 183 2730
[email protected]
Castrén ym 2022: Rahapeliriippuvuuden varhainen tunnistaminen on tärkeää - Uusia suuntaviivoja diagnostiikkaan, tukeen ja hoitoon. Potilaan Lääkärilehti 2022
Salonen, ym., (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.
Björkenheim ym. (2021) Rahapelaaminen puheeksi: Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta.
