Raskausdiabetes yleistyy voimakkaasti – merkittävin seuraus on sikiön liiallinen kasvu

Julkaisuajankohta 21.4.2021

Lähes joka neljännellä synnyttäjällä todettiin Suomessa raskausdiabetes vuonna 2018. Kaikkiaan synnyttäjiä oli reilut 47 000, joten raskausdiabetes oli yli 11 000 naisella.

”Raskausdiabeteksen tärkein syy on ylipaino. Lisäksi synnyttäjän ikä vaikuttaa raskausdiabeteksen riskiin. Ylipainoisten tai lihavien synnyttäjien osuus on kuitenkin kasvanut kaikenikäisillä synnyttäjillä”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Maarit Leinonen.

Ylipainoisten tai lihavien osuus synnyttäjien osuus on kasvanut 7 prosenttiyksikköä vuodesta 2006 (30,9 %) vuoteen 2018 (38,3 %).

Raskausdiabeteksen merkittävin seuraus on sikiön liikakasvu eli makrosomia. Makrosomia lisää sekä lapsen että äidin synnytysvaurioita, aiheuttaa sikiön hapenpuutetta ja lisää vastasyntyneen syntymään liittyviä komplikaatioita. Raskausdiabetes lisää myös äidin riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen tulevaisuudessa.

Todettujen raskausdiabetestapausten määrään vaikuttaa myös taudin seulonnan tehostuminen. Raskausdiabetes diagnosoidaan kahden tunnin glukoosirasituskokeella, joka tehdään nykyisen Käypä hoito -suosituksen mukaan lähes kaikille odottajille raskausviikoilla 24–28.

Yhä useammalla synnyttäjällä on diabetes jo ennen raskautta

Myös ennen raskautta todetun diabeteksen esiintyvyys synnyttäjillä on noussut. Diabetesta sairastavien synnyttäjien osuus oli 1,1 prosenttia vuonna 2018.

Äidin raskauden aikaisen diabeteksen hoito on tärkeää. Sen tavoitteena on hyvä sokeritasapaino läpi raskauden ja siten sikiön normaali kasvu ja kehitys.

”Entistä useampi synnyttäjä tarvitsee raskausaikana diabetekseen lääkehoitoa ja entistä useampi insuliinin ja muun diabeteslääkkeen yhdistelmää”, Leinonen kertoo.

Raskautta edeltävä diabetes ja alkuraskauden huono sokeritasapaino lisäävät sikiön ja vastasyntyneen merkittävien synnynnäisten epämuodostumien riskiä. Perinteisesti diabeteksen hoitoon raskausaikana on käytetty insuliinia. Insuliini vaatii kuitenkin toistuvia pistokertoja ja saattaa lisätä raskaudenaikaista äidin painonnousua.

Suun kautta otettavan metformiinin käyttö raskauden aikaisen diabeteksen hoidossa ainoana lääkkeenä onkin selvästi yleistynyt viime vuosina.

Lääkehoitoa saaneet synnyttäjät 2004-2018 raskauksissa, jossa äidillä on todettu raskausdiabetes

Äidin raskauden aikaisen diabeteksen esiintyvyyttä ja diabeteksen lääkehoitoa on selvitetty THL:n, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ja Kelan yhteisessä Lääkehoito ja raskaus -tutkimushankkeessa.

Synnyttäjien diabetesta koskevat tiedot perustuvat Syntymärekisterin diagnooseihin, glukoosirasituskokeen tuloksiin sekä Kelan diabeteksen vuoksi myöntämiin erityiskorvausoikeuksiin. Kelan reseptitiedostosta poimittiin sairausvakuutuksen korvaamat diabeteslääkeostot kullekin aineistoon kuuluvalle synnyttäjälle raskauden ensimmäisen päivän ja lapsen syntymän väliseltä ajalta.

Tutkimushankkeen aineistoa on juuri päivitetty vuosien 2017–2018 raskaus- ja synnytystiedoilla. Hankkeen aineisto päivitetään kahden vuoden välein eli seuraavan kerran vuoden 2022 syksyllä.

Aiheesta lisää

Lääkehoito ja raskaus -hanke

Maarit Leinonen
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7640
[email protected]

Mika Gissler
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7279
[email protected]

Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto pääuutinen - thlfi tilastouutinen - thlfi