Selvitys: Henkilöstöpula ja palveluiden heikko kohdentuminen heikentävät vammaispalveluja

Julkaisuajankohta 25.5.2023

Huoli henkilöstön riittävyydestä ja vaikeus saada vammaisille henkilöille sopivia palveluja erityistilanteissa tulivat esiin vammaispalvelujen järjestäjille ja työntekijöille suunnatussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyssä.

Erityistä huolta koettiin henkilöstön riittävyydestä asumispalveluissa. Myös kuljetuspalvelujen sekä henkilökohtaisen avun toteutuksessa oli vaikeuksia henkilöstöpulan vuoksi. Lisäksi kyselyn mukaan erityistilanteisiin, kuten neuropsykiatristen asiakkaiden tarpeisiin, oli vaikea saada oikeanlaisia ja sopivia palveluja.

THL selvitti vammaispalvelujen tilannetta, palveluja ja rakennetta kahdella kyselyllä, joista ensimmäinen suunnattiin kuntiin ja kuntayhtymiin ja toinen vammaispalvelujen sosiaalityön työntekijöille.

Vuoden 2023 alusta alkaen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja näin ollen myös vammaispalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä kunnissa ja kuntayhtymissä oli huolta, mutta samalla toiveikkuutta hyvinvointialueille siirtymisestä. 

”Vastauksissa todettiin, että siirtymisen myötä päätöksentekoon tulee lisää resursseja ja laajempi alue voi mahdollistaa myös paremman palveluvalikoiman.  Erityisesti johtajuudelle asetettiin toiveita ja vaateita,” kertoo THL:n johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen.

Palveluiden laatu ja toteuttaminen vaihtelevat

Yhdeksi haasteeksi selvityksessä osoittautui se, että vammaispalvelut on laaja kokonaisuus, joka koostuu sosiaalityön lisäksi hyvin monenlaisista palveluista. Eri palveluiden laatu vaihtelee, ja niitä toteutetaan eri tavoin. 

”Palvelujen käyttäjille on oleellisen tärkeää, että prosessi palvelujen tarpeen arvioinnista aina itse palvelun toteutukseen on mahdollisen toimiva ja asiakkaiden tarpeista lähtevä”, toteaa Päivi Nurmi-Koikkalainen.  

Henkilöstön riittävyyden ongelmat vaikeuttavat kuitenkin palveluiden toteuttamista. 

”Jotta prosessit toimivat asiakaslähtöisesti ja oikeudenmukaisesti, sosiaalityö tarvitsee tekijöitä. Työvoimapula uhkaa myös vammaispalveluja”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Päivi Hömppi.

Kuviossa on vammaispalveluprosessin vaiheet: 1. neuvonta ja ohjaus, 2. tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma, 3. päätöksenteko, 4. palvelujen järjesteäminen ja 5. palvelujen toteutuminen itsenäisen elämän mahdollistajana.

Vammaispalveluja koskevan päätöksen toimeenpano on asiakkaalle tärkeä palveluprosessin vaihe. Vammaispalveluprosessin tavoitteena on vammaisen henkilön itsenäinen elämä. Koko vammaispalveluprosessiin vaikuttavat yhteiskunnan normit, rakenteet, resurssit ja asenteet.   

Vammaispalvelut ovat muutoksen edessä

Vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista säädetään vammaispalvelulaissa. Vammaispalvelulaki on uudistumassa, ja uusi laki tulee voimaan 1.10.2023. Muutokset vaikuttavat niin sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiin, järjestäjiin kuin toteuttajiinkin. 

Kuntakyselyyn vastanneesta 88 alueesta seitsemän ei pystynyt vastaamaan kysymykseen vammaispalvelujen asiakasmäärästä. Tulevaisuudessa tiedon saatavuus mahdollisesti muuttuu sosiaalihuollon seurantarekisterin kehittämisen vuoksi.

”Vammaisuus 2022 -selvitys antaa aikalaiskuvan vammaispalvelujen tilanteesta ennen uutta vammaispalvelulakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Sen avulla voidaan seurata ja arvioida muutosten vaikutuksia”, Päivi Nurmi-Koikkalainen sanoo.

THL:n vammaisuus yhteiskunnassa -tiimi on aloittanut myös selvitystyön alueiden vammaispalvelujen rakenteista, strategioista ja johtamisesta.

Lisätietoa

Vammaispalvelut 2022 : Tuloksia kunta- ja työntekijäkyselystä

Yhteystiedot

Päivi Nurmi-Koikkalainen
johtava asiantuntija, tiimin vetäjä
puh. 029 524 7454
sähköposti: [email protected]

Päivi Hömppi
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7875
sähköposti: [email protected]

Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen Toimintakyky Vammaisuus pääuutinen - thlfi vpuutinen - thlfi