Sosiaalityön asiakkaiden kokemustietoa on saatavilla aiempaa enemmän – tietoa ei kuitenkaan hyödynnetä tarpeeksi palveluiden kehittämisessä
THL:ssa tehdystä rakenteellisen sosiaalityön katsauksesta ilmenee, että kuntien rakenteellinen sosiaalityö on kehittynyt pääosin sosiaalisen raportoinnin suuntaan. Sosiaalisella raportoinnilla tarkoitetaan tietojen kokoamista sosiaalisista ongelmista, sosiaalipalvelujen käytöstä ja hyvinvoinnista.
”Sosiaalisella raportoinnilla on tuotu esiin asiantuntijoiden arvioita kunnassa olevista sosiaalityön tarpeista ja siitä, miten sosiaalityö ja muut palvelut ovat kyenneet vastaamaan näihin tarpeisiin. Kunnat ovat myös julkaisseet kotisivuillaan näitä tietoja”, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto sanoo.
Rakenteellinen sosiaalityö on ollut lakisääteinen tehtävä kunnissa vuodesta 2014 alkaen. Rakenteellisella sosiaalityöllä on tarkoitus huolehtia sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Asiakkaiden ääntä tulisi kuulla enemmän
Katsauksen perusteella sosiaalityössä asioineet asiakkaat ja palvelujen käyttäjät tuottavat kokemustietoa palveluista ja etuuksista jo paljon. Monessa kunnassa on toimivat sosiaalihuollon asiakasraadit. Kokemusasiantuntijoiden työskentely on usein pitkälle organisoitua toimintaa.
”Asiakkailta ja palvelujen käyttäjiltä koottua tietoa ei kuitenkaan hyödynnetä vielä tarpeeksi sosiaalisessa raportoinnissa, ja vielä vähemmän palveluita koskevassa päätöksenteossa”, Kivipelto toteaa.
Katsauksessa tuli esiin esimerkkejä siitä, miten rakenteellisessa sosiaalityössä kootun tiedon avulla on pyritty vaikuttamaan päätöksentekoon.
Esimerkiksi vammaissosiaalityössä kiinnitetään usein huomiota varsin konkreettisiin asioihin, kuten ympäristön esteettömyyteen. Yhdyskuntatyössä sosiaalityön ammattilaiset ovat osallistuneet alueen suunnitteluun. Sosiaalityöntekijät ovat vieneet tietoa esille tulleista ongelmista päättäjille ja asioita on saatu korjattua.
”Uusimpana mukaan on tullut sosiaalisen median käyttö. Ammattilaiset ovat tuoneet esiin sosiaalisen median kanavissa esimerkiksi sosiaalityössä tarvittavien resurssien puutetta ja perustelleet tarvetta resurssien lisäämiseen”, Kivipelto kertoo
Rakenteellisen sosiaalityön katsaus on tehty osana sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa.
Lisätietoa
Kivipelto, Minna (2021) Rakenteellisen sosiaalityön katsaus. Työpaperi 16/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Yhteystiedot
Minna Kivipelto
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7760
[email protected]
