Sote-alan hiilijalanjälki on merkittävä – ympäristövaikutusten vähentämiseksi esitetään kansallista ohjaus- ja seurantamallia

Julkaisuajankohta 5.9.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Vuoden 2019 aineiston perusteella tehdyn yksityiskohtaisen laskelman perusteella sote-alan osuus on 6,5 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä. Osuus on suuruusluokaltaan merkittävä. Suurimpia päästölähteitä ovat rakennusten käyttämä kaukolämpö, polttoaineet ja sähkö, kuljetuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sekä ruoka ja majoitus.

Laskelma perustuu Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto (EKO-SOTE) -hankkeen laajaan selvitystyöhön. Hankkeessa esitettiin kansallisia ohjaustoimia sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja ekologisen kestävyyden tukemiseksi.

”Ympäristövaikutusten vähentämiseen tarvitaan laajamittaista kansallista ohjausta, joka on suunnattu erityisesti sote-sektorille”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Saija Iivonen.

”Sosiaali- ja terveydenhuolto kuluttaa huomattavia määriä energiaa ja materiaaleja, ja toiminta synnyttää suoria ja epäsuoria päästöjä, mikä vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen ja ympäristökuormituksen syntymiseen.”

Hankkeen asiantuntijat ehdottavat, että ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä”. Alkuvaiheen ohjausmekanismi olisi tavoitteen sisällyttäminen alan valtakunnalliseen strategiseen ohjaukseen. Hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä laadittuun ehdotukseen kuuluu myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) koordinoiman kansallisen verkoston muodostaminen, kohdennettu hankerahoitus ja alan ekologisen kestävyyden seuraaminen vähimmäisindikaattoreilla.

"Kun tarkastellaan terveydenhuollon aiheuttamia ympäristövaikutuksia, on hyvä pitää mielessä kokonaisuus. Sairauksien ennaltaehkäisy sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat vaikuttavimmat tavat vähentää myös terveydenhuollon ympäristökuormitusta. Planetaarinen terveys ja hyvinvointi -ajattelu auttaa hahmottamaan tätä kokonaisuutta”, toteaa ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren THL:n Ympäristöterveys-yksiköstä.  

Lue lisää VN Teasin tiedotteesta

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi kestävän kehityksen pohjana 

Planetaarisella terveydellä ja hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihmisen ja luonnon terveys muodostavat kokonaisuuden ja ovat väistämättä riippuvaisia toisistaan. THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarinen terveys ja hyvinvointi nostetaan päätöksenteon ytimeen, jotta voidaan samanaikaisesti edistää sekä ihmisten että koko planeetan terveyttä ja hyvinvointia. 

THL:n vaikuttamistavoitteet


Kuviossa kuvataan planetaarisen terveyden kokonaisuutta. Asiaa on kuvattu laajemmin Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto -selvityksessä.

Planetaarisen sosiaali- ja terveydenhuollon viitekehys. Mukaillen: MacNeill et al. (2021) Planetary health care: a framework for sustainable health systems. Lancet 5: E66-E68.

Lisätietoa

Politiikkasuositus: Ekologisesti kestävän soten kansallinen ohjaus

Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto: Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista

Yhteystiedot

Saija Iivonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8337
sähköposti: [email protected]

Mikaela Grotenfelt-Enegren
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8418
sähköposti: [email protected]

Päivi Meriläinen (11.9. alkaen)
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7826
sähköposti: [email protected]

Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen Ympäristöterveys ilmastonmuutos - thlfi pääuutinen - thlfi tutkimusohjelma4terveysturvallisuus - thlfi tutkimusuutinen - thlfi