Sovitteluun ohjattiin viime vuonna reilut 13 000 rikos- ja riita-asiaa – yli puolet väkivaltarikoksia
Sovittelutoimistoihin ohjattiin viime vuonna yhteensä noin 10 000 sovittelualoitetta, jotka sisälsivät yhteensä lähes 13 600 asiaa. Valtaosa niistä – noin 13 000 – oli rikoksia ja loput riita-asioita. Kokonaismäärä nousi hieman (2,1 prosenttia) vuodesta 2021, jolloin sovitteluasioita oli yhteensä reilut 13300.
Sovitteluun ohjatut rikosasiat lisääntyivät viime vuonna vajaat 3 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, kun taas riita-asioiden määrä laski 14 prosenttia.
”Kaikkiaan sovittelutoimistoihin ohjattujen asioiden määrä on pysynyt melko tasaisena viime vuosina, mutta kasvupotentiaalia olisi edelleen varsinkin erilaisten riita-asioiden saralla”, kertoo kehittämispäällikkö Henrik Elonheimo THL:stä.
Kuvio: Sovitteluun ohjatut aloitteet ja niistä puretut rikos- ja riita-asiat 2007–2022. Vuodesta 2019 alkaen tiedot on poimittu uudesta tietojärjestelmästä, mikä heikentää vertailukelpoisuutta aikaisempien vuosien kanssa.
Yli puolet sovitteluun ohjatuista asioista oli väkivaltarikoksia
Kuten aikaisempinakin vuosina, yli puolet kaikista sovitteluun ohjatuista asioista oli väkivaltarikoksia. Poliisi teki edelleen sovittelualoitteista valtaosan (91 prosenttia). Toiseksi yleisin aloitteen tekijä oli syyttäjä (9 prosenttia).
Henkeen tai terveyteen kohdistuneen lähisuhdeväkivallan osuus kaikista sovitteluun ohjatuista asioista oli viime vuonna 20 prosenttia. Osuus kasvoi prosenttiyksikön verran edellisestä vuodesta.
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luovutaan.
Lähisuhdeväkivaltarikoksissa epäillyistä miehiä oli 71 prosenttia ja naisia 29 prosenttia. Kaikkiaan sovittelussa olleista epäillyistä miehiä oli 74 ja naisia 26 prosenttia.
Sovitteluun ohjattujen rikosten uhreista miehiä oli 47 prosenttia, naisia 43 prosenttia ja oikeushenkilöitä eli esimerkiksi yrityksiä tai julkisyhteisöjä 9 prosenttia. Riita-asioissa osapuolten sukupuolijakauma oli melko tasainen.
Yli puolet sovitteluista päätyy sopimukseen
Viime vuonna käynnistyneistä rikossovitteluista 70 prosenttia ja riitasovitteluista 52 prosenttia päätyi sopimukseen.
Sopimusten rahallinen arvo oli yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Summa kasvoi selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Yhden asian käsittely sovittelussa maksoi yhteiskunnalle keskimäärin vain noin 509 euroa viime vuonna.
”Sovittelu auttaa asiakkaiden lisäksi myös yhteiskuntaa, sillä se tarjoaa kustannustehokkaan tavan käsitellä mitä moninaisimpia konflikteja. Tämä lisää yhteiskuntarauhaa ja vähentää oikeuslaitoksen painetta”, Elonheimo sanoo.
Sovitteluun ohjatuista epäillyistä 13 prosenttia oli alle 15-vuotiaita
Sovittelussa tekijäksi epäillyistä henkilöistä 13 prosenttia oli alle 15-vuotiaita. Vaikka alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, ovat he kuitenkin velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Sovittelulla ei ole varsinaista ikärajaa.
”Sovittelu on lapsiystävällistä oikeutta ja tarjoaa paljon ymmärrettävämmän ja pedagogisemman prosessin kuin tuomioistuinlaitos”, Elonheimo toteaa.
Sovitteluun ohjataan suhteessa ikäryhmien kokoon eniten 15–17-vuotiaita ja toisiksi eniten 18–20-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä. Uhreista 15–17-vuotiaita poikia oli muita ikäryhmiä enemmän, kun taas naisilla suhteellisesti yleisin uhrien ikä oli 18–20-vuotiaat.
”Kriminologiset tutkimukset osoittavat, että rikosaktiivisin ikävaihe sijoittuu niihin vuosiin, kun sovittelunkin käyttö on koholla, joten tulos on looginen”, Elonheimo selittää.
Sovittelun keskimääräinen kesto on 78 päivää
Viime vuonna sovitteluprosessin kesto oli keskimäärin 78 päivää. Sovittelun edellytysten selvittelyvaihe ja varsinainen sovittelu kestivät molemmat keskimäärin 39 päivää.
Sovittelun kesto on ollut samalla tasolla vuodesta 2019 alkaen, jolloin sitä alettiin seurata. Kuitenkin vuoden 2020 koronatoimien aikana se nousi väliaikaisesti.
Kuvio: Sovittelun keskimääräinen kesto vuorokausina vuosina 2019-2022.
Sovittelijoiden määrä jatkaa nousuaan
Sovittelijoiden määrä on vuosi vuodelta noussut: rikos- ja riita-asioita sovitteli vuoden 2022 aikana yhteensä 1 530 tehtävään koulutettua vapaaehtoissovittelijaa. Määrä on noussut koko sen ajan, kun THL on ollut palvelun järjestämisvastuussa.
”Sovittelijamme tekevät vapaaehtoistyötä, jolla on iso merkitys”, Elonheimo kiittelee.
THL vastaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluiden järjestämisestä, kehittämisestä ja tilastoinnista valtakunnallisesti. Varsinaisen palvelun tuottavat kunnat ja järjestöt (vuodesta 2023 alkaen myös hyvinvointialueet).
Lisätietoja:
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2022: Sovitteluun ohjattujen asioiden määrä kasvoi hieman
Tutustu rikos- ja riita-asioiden sovitteluun
Henrik Elonheimo
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 6025
[email protected]
