Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä on vakiintunut viime vuosina – sovittelutapaukset ratkeavat keskimäärin 76 päivässä
Sovittelutoimistoihin ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Viime vuonna määrä laski kuitenkin hieman eli kolme prosenttia edellisvuodesta. Edelleen yli puolet kaikista sovitteluun ohjatuista asioista oli väkivaltarikoksia.
Vuonna 2021 sovittelutoimistoihin ohjattiin yhteensä 9 780 sovittelualoitetta, jotka sisälsivät yhteensä 13 339 asiaa. Näistä 12 660 oli rikoksia ja 679 riita-asioita.
Sovitteluun ohjatut aloitteet ja niistä puretut rikos- ja riita-asiat 2007–2021. Vuodesta 2019 alkaen tiedot on poimittu uudesta tietojärjestelmästä, mikä heikentää vertailukelpoisuutta aikaisempien vuosien kanssa.
Vuonna 2021 käynnistyneistä rikossovitteluista 69 prosenttia ja riitasovitteluista 62 prosenttia päättyi sopimukseen. Sopimusten rahallinen arvo oli yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Sovittelussa syntyneiden sopimusten rahallinen arvo on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Yhden rikos- tai riita-asian käsittely sovittelussa maksoi yhteiskunnalle keskimäärin 498 euroa.
”Kun etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja ihmisten välisiin ongelmiin, on syytä muistaa osapuolille maksuttomat sovittelutoimistojen palvelut koko Suomessa. Palvelumme perustan muodostavat vapaaehtoiset sovittelijat”, sanoo kehittämispäällikkö Henrik Elonheimo THL:stä.
Poliisi teki edelleen sovittelualoitteista valtaosan, 90 prosenttia. Toiseksi yleisin aloitteen tekijä oli syyttäjä yhdeksällä prosentilla aloitteista.
Yli puolet sovitteluun ohjatuista asioista väkivaltarikoksia
Aikaisempien vuosien tapaan kaikista sovitteluun ohjatuista asioista hieman yli puolet oli viime vuonna väkivaltarikoksia, kuten erilaisia pahoinpitelyitä ja laittomia uhkauksia. Lähisuhdeväkivaltarikoksia sovitteluun ohjattiin 2 476, mikä on noin 19 prosenttia kaikista sovitteluun ohjatuista asioista.
Sovittelussa tekijäksi epäillyistä henkilöistä alle 15-vuotiaita oli 12 prosenttia. Vaikka alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, on hän kuitenkin velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Sovittelulla ei ole varsinaista alaikärajaa.
Sovitteluun ohjatuista rikoksesta epäillyistä oli miehiä 74 prosenttia ja naisia 25 prosenttia. Lähisuhdeväkivaltarikoksissa epäillyistä miehiä oli 71 prosenttia ja naisia 29 prosenttia. Miehiä oli myös enemmän soviteltavien rikosten uhreina.
”Sanotaan, että lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunutta, mutta tämä pätee rikollisuuteen ylipäätään”, Elonheimo huomauttaa.
Sovitteluun ohjattujen rikosten osuudet luokittain sekä riita-asioiden osuus vuonna 2021.
Sovittelun avulla ihmiset saavat palvelua nopeasti
Tilastoraportissa on analysoitu myös sovitteluprosessin kestoa. Vuonna 2021 koko prosessi kesti keskimäärin 76 päivää. Sovittelun edellytysten selvittelyvaihe ja varsinainen sovittelu kestivät molemmat keskimäärin 38 päivää. Vuonna 2020 kesto oli pidempi, ja viime vuonna palattiin vuoden 2019 tasolle.
”Lyhyet käsittelyajat voivat kieliä siitä, että sovitteluun tulee käsiteltäväksi pääasiallisesti jo ennakkoon tunnustettuja tapauksia. Myös koronarajoitukset hidastivat käsittelyä osaltaan vuonna 2020”, Elonheimo toteaa.
”Ihmiset saavat sovittelun avulla oikeutta ja palveluita ilman oikeusprosesseille tyypillistä odottelua. Vaikka nopeus onkin sovittelun valttikortti, tarkoituksena on edetä aina asiakkaiden ehdoilla ja asiat pitää käsitellä siinä laajuudessa kuin osapuolet kokevat tarpeelliseksi”, Elonheimo jatkaa.
Sovittelun keskimääräinen kesto vuorokausina vuosina 2019-2021.
THL vastaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluiden järjestämisestä, kehittämisestä ja tilastoinnista valtakunnallisesti. Varsinaisen palvelun tuottavat kunnat ja järjestöt.
Lisätietoja:
Sovittelun tilastoraportti 2021
Tutustu rikos- ja riita-asioiden sovitteluun
Henrik Elonheimo
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 6025
[email protected]
Ilona Rimpilä
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 8086
[email protected]
