Suomi on kirinyt Saksaa kiinni ennenaikaisten kuolemien ehkäisyssä, Norjan ja Ruotsin lukuihin vielä matkaa
Suomessa oli vuonna 2017 Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan verrattuna eniten ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia, kertoo THL:n tuore selvitys.
Suomessa menetettyjen elinvuosien ikävakioitu keskiarvo oli 3247 per 100 000 asukasta. Saksassa vastaava luku oli 3240, Ruotsissa 2569 ja Norjassa 2473.
Vuoden 2017 lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin menetettyjä elinvuosia vuosina 2003, 2009 ja 2013.
Kaikkien neljän maan tilanne kohentui vuosien saatossa, ja Suomi kiri lähes Saksan tasolle. Norjassa ja Ruotsissa kansanterveys oli vuonna 2017 kuitenkin peräti 29 prosenttia paremmalla tasolla kuin Saksassa ja Suomessa.
”Suomessa toimet kansanterveyden parantamiseksi ovat olleet menestyksekkäitä, ja enneaikainen kuolleisuus on vähentynyt koko tutkimusjaksolla. Olemme kuitenkin selvästi jäljessä pohjoismaisista naapureistamme. Eroa Norjaan ja Ruotsiin selittävät erityisesti väkivalta ja alkoholiperäiset kuolemat, joita on Suomessa ollut perinteisesti paljon verrattuna muihin Pohjoismaihin”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.
Ennenaikaisiksi kuolemiksi määriteltiin ennen 70:tä ikävuotta tapahtuneet kuolemat. Näistä valtaosa olisi ollut ennalta ehkäistävissä. Kokonaiskuolleisuuden lisäksi ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia tarkasteltiin viidessä pääryhmässä: pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat, itsemurhat ja alkoholiperäiset sairaudet.
Syöpäkuolemia lukuun ottamatta Suomi oli heikoin maa kaikissa tapausryhmissä. Syöpäkuolemissa eniten elinvuosia ennenaikaisesti menetti Saksa.
Suomessa naiset lähellä muiden Pohjoismaiden naisia, miehet Itä-Eurooppaa
Suomessa ennenaikaisissa kuolemissa on selkeitä eroja naisten ja miesten välillä. Vuonna 2017 Suomi oli naisten menetettyjen elinvuosien osalta kolmantena Norjan ja Ruotsin jälkeen. Saksa oli viimeinen. Naisten syöpien aiheuttamia menetyksiä oli Suomessa vertailumaista vähiten.
Suomalaismiehillä menetettyjä elinvuosia oli puolestaan neljästä maasta eniten peräti neljässä ryhmässä: ulkoiset syyt/tapaturmat, itsemurhat, verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholiperäiset syyt.
Suomessa naisten ja miesten väliset terveyserot ovat pitkään olleet suuria. Suomessa naiset ovat lähentyneet muiden Pohjoismaiden naisia, mutta miesten hyvinvoinnin ja terveyden tilanne on lähempänä itäisen Euroopan maita.
”Suomessa miesten ja naisten terveyseroja ja ennenaikaisia kuolemia voidaan ehkäistä tehokkaasti erilaisilla terveyspolitiikan toimilla, kuten alkoholipolitiikalla ja mielenterveyspalveluilla. Maiden välisen vertailun tavoitteena on kannustaa kutakin maata ottamaan oppia muista”, sanoo terveydenhuollon erityisasiantuntija Mikko Vienonen.
”Hyvä terveydenhuolto ei ole vain kansantalouden menoerä. Ajattelisin, että kun kansanterveys paranee, myös talous alkaa voida paremmin”, hän jatkaa.
Tutkimuksessa olivat mukana Suomen, Ruotsin, Norjan ja Saksan lisäksi muut pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaat (Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Luoteis-Venäjä ja Viro), joiden kansanterveyden tilaa käsitellään alueellisissa seminaareissa kevään aikana.
Seminaarit järjestetään osana Euroopan Unionin rahoittamaa Pohjoisen Ulottuvuuden strategiaprojektia, jota toteuttaa International Consulting Expertise ICE.
Tutkimuksen rahoittaja on Suomen Ulkoministeriö Itämeren - Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (IBA).
Lisätiedot:
Pekka Jousilahti
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8623
[email protected]
Mikko Vienonen
LKT, kansainvälisen terveydenhuollon erityisasiantuntija
p. 050 442 1877
[email protected]
