Suurin osa lapsista syö koululounaan – vain harva syö kouluruokailusuosituksen mukaisesti

Julkaisuajankohta 23.11.2023 8.00
Uutinen

Vain harva koululainen syö kaikki koululounaan aterianosat. Kouluruokailusuositusten mukainen lounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä sekä leipärasvasta ja kattaa kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta.

THL:n tutkimuksen mukaan kaikki kouluruokaan kuuluvat aterianosat valitsi joka päivä kuudesluokkalaisista tytöistä 4 prosenttia ja 7 prosenttia pojista. Kahdeksasluokkalaisilla tytöillä tulokset olivat 3 prosenttia ja pojilla 11 prosenttia. Yleisimmin annoksesta puutui maito/piimä, salaatti tai leipä.

”Suosituksen mukainen lounaan ravintosisältö täyttyy vain silloin, kun kaikki aterianosat syödään. Kouluissa tulisi korostaa kaikkien aterianosien syömisen tärkeyttä. Havainnollisia työkaluja aterian koostamiseen löytyy esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nettisivuilta”, kertoo tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä.

Lähes 80 prosenttia kuudesluokkalaisista ja 65 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi osallistuneensa kouluruokailuun joka arkipäivä. Määrät ovat vähentyneet vuodesta 2017, jolloin kuudesluokkalaisista lähes 90 prosenttia ja kahdeksasluokkalaisista 70 prosenttia osallistui kouluruokailuun joka arkipäivä.

Tavallisimmin koululounas jäi väliin siksi, että oppilas ei pitänyt ruoasta. Koululounaan syöminen oli yhteydessä myös muiden aterioiden syömiseen: harvemmin koululounaan syöneet oppilaat söivät myös muita aterioita harvemmin.

Suosituimmat välipalat koulupäivän aikana kuudes- ja kahdeksasluokkalaisilla olivat välipalapatukat, leipä, hedelmät ja kasvikset. Kahdeksasluokkalaisilla lisäksi karkit ja suklaa olivat käytetyimpien välipalojen joukossa. Välipalat tuotiin yleisimmin kotoa.

Kuudesluokkalaisista noin 60 prosenttia raportoi, ettei koulussa tarjottu ilmaista eikä maksullista välipalaa, kahdeksasluokkalaisista näin raportoi 49 prosenttia.

Maidon ja piimän käyttö ruokajuomana on vähentynyt

Koulujakelutuella EU tukee kouluissa jaettavia maitotuotteita sekä kasviksia, hedelmiä ja marjoja, tavoitteena lisätä näiden tuotteiden osuutta lasten ruokavaliossa.

Maidon juonti koululounaalla on vähentynyt entisestään – paitsi kahdeksasluokkalaisilla pojilla. Koululounaalla ruokajuomaksi valitsi maidon tai piimän päivittäin 28 prosenttia kuudesluokkalaisista tytöistä ja 35 prosenttia pojista sekä 16 prosenttia kahdeksasluokkalaisista tytöistä ja 44 prosenttia pojista. Vuonna 2017 kuudesluokkalaisista tytöistä 38 prosenttia ja pojista 51 prosenttia sekä kahdeksasluokkalaisista tytöistä 26 prosenttia ja pojista 45 prosenttia joi maitoa tai piimää lounaalla.

Kasvisten päivittäinen saantisuositus täyttyy noin kolmanneksella oppilaista

Tutkimuksen mukaan kasvisten päivittäinen saantisuositus täyttyy vain noin kolmanneksella oppilaista. Kuudesluokkalaisilla tytöillä ja pojilla ei ollut eroa kasvisten syönnissä. Kahdeksasluokkalaisista pojat söivät kasviksia useammin kuin tytöt. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset söivät kasviksia useammin kuin kuudesluokkalaiset.

Koululounaalla salaattia kertoi ottavansa päivittäin vajaa puolet kuudesluokkalaisista ja kolmannes kahdeksasluokkalaisista. Koulun tarjoamalta välipalalta oppilaat kuitenkin valitsivat kasviksen, hedelmän tai marjan lähes puolet useammin kuin vuonna 2017.

Tutkimuksen perusteella koulujen saama kouluhedelmätuki ei ollut yhteydessä 6. ja 8. luokkalaisten kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön.

”Lapsia ja nuoria tulee kannustaa monipuoliseen kasvisten käyttöön, sillä lapsena omaksutut ruokavalinnat säilyvät pitkälti aikuisikään. Toimiva keino lisätä kasvisten käyttöä on tarjota salaatti erikseen valittavina osina, kuten porkkanaraasteena, salaatinlehtinä, viipaloituina kurkkuina ja tomaatteina. Käyttöä voivat myös lisätä lämpimien kasvisten tarjoaminen ja salaattiastioiden sijainti linjaston alkupäässä”, Raulio sanoo.

”Terveellisen ruokavalion toteutus ei onnistu ilman koulun aikuisten ja vanhempien tukea. Koulun rehtorilla, opettajilla ja keittiön henkilökunnalla on keskeinen rooli myönteisen ruokaympäristön luomisessa ja oppilaiden opastamisessa terveelliseen syömiseen. Kun oppilaat siirtyvät alakoulusta yläkouluun, tulee terveelliseen syömiseen ja jaksamiseen koulupäivinä kiinnittää erityistä huomiota”, Raulio jatkaa.

 

THL toteutti vuonna 2022 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta seurantatutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttöä sekä koulujakelutuen yhteyttä hedelmien, marjojen, kasvisten sekä maidon ja maitotuotteiden käyttöön. Tutkimus oli jatkoa vuonna 2017 tehdylle alkukartoitukselle, jossa selvitettiin erityisesti kasvisten ja maitotuotteiden käyttöä.

Tutkimukseen vastasi hyväksyttävästi 1500 oppilasta. Lisäksi tutkimusryhmä kuvasi viidessä koulussa oppilaiden ruokatarjottimia kouluruokailun aikana.

Lisätietoa

Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttö. Koulujakelujärjestelmätuen seurantatutkimus. Työpaperi 34/2023, THL.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Susanna Raulio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8574
[email protected]

Mirva Koreasalo
tutkija
THL
puh. 029 524 7810
[email protected]

Lisätietoja koulujakelujärjestelmästä:

Jenni Anttila
johtava asiantuntija
Ruokavirasto
puh. 0295 312 437
[email protected]

 

Elintavat ja ravitsemus Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto