Suurin osa sijaishuollossa olevista lapsista voi hyvin – lähes joka viidennen sijoituspaikassa lapsen hyvinvointiin vaikuttavia epäkohtia
Valtaosa sijoitetuista lapsista voi hyvin, kertoo THL:n tuore tutkimus. Erityisesti pysyvät ihmissuhteet tukevat heidän hyvinvointiaan. Myönteisestä kokonaiskuvasta huolimatta ongelmiakin on: laitoshoidossa toisten lasten oireilu ja henkilöstön vaihtuvuus heikentävät lasten hyvinvointia. Myös lasten ja nuorten keskinäistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni etenkin lastensuojelulaitoksissa sekä sijaishuoltopaikan ulkopuolella. THL keräsi laajan kysely- ja haastatteluaineiston sijaishuollossa olevilta lapsilta, sijaishuollon ammattilaisilta ja kuntien lastensuojelun johdolta.
Sosiaalityöntekijät arvioivat kokonaistilanteen hyväksi 85 prosentilla sijoitetuista lapsista. Erityisesti perhehoitoon sijoitetut alle 10-vuotiaat lapset voivat hyvin.
Sen sijaan osa laitoshoitoon sijoitetuista teini-ikäisistä 13–17-vuotiaista voi hälyttävän huonosti. Teini-ikäisistä yhdeksän prosenttia ilmaisi olevansa melko tai hyvin tyytymätön elämäänsä ja seitsemän prosenttia vastasi, ettei näe tulevaisuutta lainkaan positiivisena. Nuorten pahoinvoinnin syyt voivat liittyä sijoitusta edeltäneeseen elämäntilanteeseen tai palvelujärjestelmän puutteisiin.
Sosiaalityöntekijät arvioivat tutkimuksessa, että valtaosa lapsista oli vastaushetkellä sijaishuoltopaikassa, joka vastaa hyvin heidän tarpeisiinsa. Lähes viidennes lapsista oli kuitenkin paikassa, jonka toiminnassa on ilmennyt lasten hyvinvointiin vaikuttavia ongelmia.
”Laitoshoitoon liittyvinä epäkohtina mainittiin tavallisimmin toisten lasten oireilu sekä henkilöstön vaihtuvuus ja resurssi- sekä osaamisvajeet. Perhehoitoon liittyvinä epäkohtina esiintyi yleisimmin perhehoitajien uupumusta ja kasvatus- tai vuorovaikutusongelmia”, kertoo tutkija Päivi Korhonen THL:stä.
Lasten välistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni huolestuttavan paljon
Lasten keskinäistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni huolestuttavan paljon etenkin lastensuojelulaitoksissa sekä sijaishuoltopaikan ulkopuolisissa ympäristöissä.
Nykyisessä sijaishuoltopaikassaan henkistä väkivaltaa muiden lasten taholta oli kokenut yli viidennes ja fyysistä väkivaltaa joka kymmenes teini-ikäisistä. Väkivaltaa kokeneista noin kolme neljästä asui laitoksessa. Yli viidennes teini-ikäisistä kertoo tuntevansa olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa vain välillä ja kolme prosenttia ilmaisi, ettei koe koskaan oloaan turvalliseksi.
Sijaishuoltopaikan ulkopuolella, kuten koulussa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa, lähes puolet 10–17-vuotiaista lapsista kertoo kokeneensa haukkumista, nimittelyä tai kiusaamista. Joka viides lapsi oli kokenut lyömistä, potkimista tai hänen kimppuunsa oli käyty.
Pysyvät ihmissuhteet tukevat parhaiten lasten hyvinvointia
Tutkimus osoitti, että yksi tärkeimmistä sijoitetun lapsen hyvinvointia tukevista tekijöistä on pysyvä ja lämmin suhde lapsen ja hoivaavan aikuisen välillä. Muuttuva ympäristö puolestaan horjuttaa lasten hyvinvointia.
”Sosiaalityöntekijän, sijaishuoltopaikan ja hoitavan henkilöstön vaihdokset heikentävät lasten arjen turvallisuutta”, toteaa erikoistutkija Pia Eriksson THL:stä.
”Vaativasti oireilevalle lapselle on vaikea löytää laadukas sijaishuoltopaikka kohtuullisessa ajassa. Lapsia joudutaan liian usein sijoittamaan sinne missä on tilaa, ja tämä taas johtaa paikanvaihdoksiin”, hän jatkaa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että sijoitetuista lapsista yli viidennes oli vastaushetkellä jo kolmannessa tai neljännessä sijaishuoltopaikassaan.
Rakenteelliset epäkohdat turvattomuuden kokemuksien taustalla
Sijoitettujen lasten arjen turvallisuutta voidaan parantaa varmistamalla, että kukin lapsi saa hänen tarpeitaan vastaavat palvelut. Myös valvonnan resursseja on lisättävä sekä alueellisesti että kansallisesti sijaishuollon turvallisuuden parantamiseksi. Sijaishuollon palvelujen järjestäminen ja seuranta on tulevien hyvinvointialueiden vastuulla.
”Puutteellinen ja pirstaleinen tietopohja vaikeuttaa sijaishuollon järjestämistä ja kehittämistyötä. Etenkin eri sijaishuoltomuotojen vaikuttavuudesta tarvitaan tutkittua tietoa, jotta palvelujärjestelmää osataan kehittää oikeaan suuntaan. Sijaishuollon tietopohjan vahvistamiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja”, Eriksson sanoo.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on Suomessa yli 19 000. Kysy ja kuuntele -hankkeen kyselyiden pohjalta saatiin tietoa yli 900 sijoitetun lapsen hyvinvoinnista ja kohtelusta sijaishuoltopaikassa sekä heidän itsensä että vastuusosiaalityöntekijöiden arvioimana.
Lisäksi tutkimuksessa kerättiin lastensuojelun johdolta ja sijaishuollon ammattilaisilta laaja ryhmähaastatteluaineisto yli 100 kunnasta. Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin myös sijaishuollon lapsikohtaista valvontaa, lasten kuulemista ja sijaishuollon epäkohtiin puuttumista.
Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä yli sadan kunnan kanssa. Hankkeen osarahoittajana toimi sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja:
Pia Eriksson
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7744
[email protected]
Päivi Korhonen
tutkija
THL
puh. 029 524 7649
[email protected]
