Terve Suomi -tutkimus: Yli puolet 65–74-vuotiaista kokee olevansa täysin työkykyisiä – kuitenkin vain pieni osa on ansiotyössä
Suomessa on 65–74-vuotiaita kaikkiaan runsaat 700 000. Heistä 55 prosenttia eli lähes 390 000 arvioi olevansa täysin työkykyisiä. Kuitenkin näistä työkykyiseksi itsensä kokevista on ansiotyössä vain vajaat 40 000 eli noin 10 prosenttia. Eläkeiän ylittäneissä on siis suuri joukko, joiden potentiaali työmarkkinoilla jää käyttämättä.
”Työpaikoilla voidaan tukea ikääntyneiden työntekoa joustavilla, työkyvyn huomioon ottavilla käytännöillä. Tärkeää olisi tarvittaessa muokata työaikoja, työtehtäviä ja työoloja niin, että ne soveltuvat paremmin erilaisille työntekijöille. Ikääntyneiden työmahdollisuuksia tulee vahvistaa, ja niistä pitäisi viestiä sekä työntekijöille että työnantajille, muun muassa ikäsyrjinnän vähentämiseksi”, kertoo johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
”Ansiotyö ei kuitenkaan ole realistinen mahdollisuus kaikille työkykyiseksi itsensä kokeville. Osallistuminen vapaaehtoistyöhön ja harrastuksiin on tärkeää, jotta ikääntyneet voivat tuntea osallisuutta ja ylläpitää toimintakykyään”, Koponen jatkaa.
Yhä useampi iäkäs kokee tarvitsevansa apua arkipäivän askareissa
Iäkäs väestö on hyvin moninainen, ja samanikäiset ihmiset voivat olla hyvin eri kuntoisia: toisille jo kävely tuottaa vaikeuksia, kun taas toisilta onnistuu juokseminenkin.
65–74-vuotiaista naisista 28 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä 51 prosenttia koki tarvitsevansa apua arkipäivän askareissa heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. 65–74-vuotiaista miehistä 19 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä 41 prosenttia koki tarvitsevansa apua. Avun tarve kasvoi jonkin verran vuonna 2022 vuosiin 2018 ja 2020 verrattuna.
Osa iäkkäistä tarvitsee apua esimerkiksi asunnosta ulos lähtemiseksi. Ulos lähtemisessä suuria vaikeuksia koki jopa 27 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä naisista ja 16 prosenttia miehistä.
Riittävä liikkumis- ja toimintakyky mahdollistavat asioiden hoitamisen kodin ulkopuolella ja osallistumisen itseä kiinnostaviin tapahtumiin, mikä vahvistaa hyvinvointia ja elämänlaatua.
”On erittäin tärkeää, että hallitusohjelmaan on kirjattu toimia edistämään iäkkäiden liikkumista ja toimintakykyä. Lisäksi siinä on otettu erikseen esiin iäkkäiden subjektiivinen oikeus ulkoiluun. On myös varmistettava, että ne, joilla on suuria vaikeuksia arkipäivän askareissa, saavat riittävästi apua kotiin tai tarvittaessa myös hoivakotipaikan”, toteaa erikoistutkija Katri Sääksjärvi.
Toimintakyvyn ongelmat ovat yleisimpiä alimmassa koulutusryhmässä
Koulutusryhmien välillä on eroa toimintakyvyssä. Erot näkyvät selvästi kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla kaiken ikäisillä aikuisilla: alimmassa koulutusryhmässä toimintakyvyn rajoitteet ovat yleisimpiä, ylimmässä koulutusryhmässä harvinaisimpia. Erot näkyvät sekä miehillä että naisilla.
Esimerkiksi puolen kilometrin kävely tuotti suuria vaikeuksia noin neljälle prosentille korkeasti koulutetuista 20 vuotta täyttäneistä, mutta osuus oli kaksinkertainen alimmassa koulutusryhmässä.
Myös työkyvyssä erot ovat samansuuntaiset: itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi kokevien osuus 20–74-vuotiaista miehistä oli alimmassa koulutusryhmässä yli kaksinkertainen (31 %) verrattuna korkeasti koulutettuihin (14 %). Naisilla vastaavat erot ovat myös selvät, mutta hieman pienemmät kuin miehillä (31 % alin vs. 20 % ylin koulutusryhmä).
”Koulutusryhmien väliset suuret erot johtuvat monista tekijöistä, joihin yhteiskunta voi vaikuttaa. Eroja voidaan kaventaa esimerkiksi lisäämällä huono-osaisimpien ryhmien taloudellisia ja muita edellytyksiä tehdä terveyttään ja toimintakykyään edistäviä valintoja. On lisäksi tärkeää tunnistaa toimintakyvyn vaikeudet riittävän varhain, jolloin niiden korjaaminen on helpompaa”, kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
Uutta tietoa väestön toimintakyvystä
THL:n tuoreessa Terve Suomi -tutkimuksessa selvitettiin ihmisten arjessa pärjäämistä eli toimintakykyä monipuolisesti kyselyin ja mittauksin. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 28 000 yli 20-vuotiasta (46 % kutsutuista) ja terveystarkastukseen osallistui 5 700 (58 % kutsutuista).
Tutkimus vahvistaa, että väestön toimintakyvyn taso on pysynyt suunnilleen ennallaan sen jälkeen, kun myönteinen kehitys päättyi 2010-luvun alussa.
Toimintakyvyn edistäminen on yhteiskuntapolitiikan entistäkin tärkeämpi tehtävä, sillä vanhenevassa Suomessa toiminta- ja työkykyinen väestö on merkittävä voimavara. Toimintakykyä tulisi edistää tukemalla ihmisten mahdollisuuksia noudattaa terveellisiä elintapoja ja elää terveellisessä ympäristössä kaikissa elämänkulun vaiheissa. Myös ympäristöä tulee muokata niin, että heikommallakin toimintakyvyllä suoriutuu omasta arjestaan.
Lähde:
Työkyky, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Avun tarve ja saaminen, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Iäkkäiden perus- ja arkitoimista suoriutuminen, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Fyysinen toimintakyky, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lisätietoja:
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
[email protected]
Päivikki Koponen
työikäiset-horisontaalitoiminnan johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
[email protected]
Katri Sääksjärvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8798
[email protected]
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
