THL:n kysely: Lastensuojeluyksiköiden erikoistuminen jatkuu – yhtenäisen tietopohjan tarve korostuu
THL:n kyselyn mukaan yksityisten lastensuojeluyksiköiden määrä on kasvanut ja palvelutarjonta on monipuolistunut. Lastensuojeluyksiköt ovat yhä erikoistuneempia tiettyihin palveluihin, jolloin tarve saada yhtenäistä tietoa yksiköistä korostuu. Tarpeeseen ollaan vastaamassa rekisterityökalulla, jonka tulevat hyvinvointialueet voivat ottaa käyttöön.
Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta yksiköstä kuvaa erikoistumistaan lasten käytös- ja neuropsykiatrisiin ongelmiin, traumaattisiin kokemuksiin tai lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon. Yksiköissä ei kuitenkaan ole riittävästi päihdekatkaisun ja -kuntoutuksen pätevyyttä. Lisäksi vammaisten lasten hoidon pätevyydessä on puutteita.
Lastensuojelun palveluntuottajia oli viime vuonna arviolta 464, joista yksityisiä yrityksiä oli 83 prosenttia. Palveluntuottajilla oli yhteensä 751 toimintayksikköä. Keväällä 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 155 palveluntuottajaa ja 308 lastensuojelun toimintayksikköä.
Henkilöstöresurssit ja kasvava palveluiden kysyntä luovat haasteita arkeen
Kyselyn mukaan yksiköihin oli enimmäkseen saatu rekrytoitua tarvittava hoito- ja kasvatushenkilöstö. Joka kolmas palveluntuottaja kuitenkin arvioi hoito- ja kasvatushenkilöstön saatavuuden riittämättömäksi.
”Vaihtuva henkilöstö tarkoittaa vaihtuvuutta lasten arjessa. Yhtenäisen tietokannan puute puolestaan kuluttaa vähäisiä sosiaalityön resursseja, kun lastensuojeluyksiköitä koskeva tieto on hajautunutta”, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heino THL:stä.
Yli puolet vastanneista palveluntuottajista ilmoitti, että he olivat pystyneet järjestämään paikan valtaosalle lapsista. Viidennes vastanneista ei kuitenkaan ollut pystynyt järjestämään paikkaa yhdellekään uudelle lapselle, ja lähes joka neljänteen yksikköön oli lapsia jonossa.
”Tämä kertoo osaltaan palveluiden kasvaneesta kysynnästä. Samalla hoitopaikkojen varaus- ja jonotuskäytäntö on kirjava. Suuri palveluiden kysyntä on myös johtanut paikanvarausmaksujen perimiseen, joka on alalla uusi asia”, Heino sanoo.
Lasten terveystietojen siirtyminen uuteen yksikköön on myös koettu haasteelliseksi. Lasten terveystiedot ovat sijoituksen alkuvaiheessa yksikön saatavilla vain 40 prosentilla kyselyyn vastanneista yksiköistä.
Monella lastensuojelulaitokseen sijoitetulla lapsella on jokin lääketieteellinen diagnoosi. Lähes kaikki yksiköt ilmoittivat kyselyssä, että heillä on asiakkaana vähintään yksi säännöllistä lääkitystä käyttävä lapsi.
”Lääkkeellisen hoidon myötä sairaanhoitajia tarvitaan laitoksissa yhä enemmän”, Heino toteaa.
Yhtenäistä tietopohjaa ja valvontaa parantava rekisteri on rakenteilla
Lastensuojelupalveluja tarjoavista ympärivuorokauden toimivista yksiköistä ei ole yhtenäistä kansallista tietopohjaa, mutta sellaisen tarve on ilmeinen. Sosiaalityöntekijä tarvitsee hakutyökalua, kun hän etsii yhdessä asiakkaan kanssa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin parhaiten vastaavaa turvallista sijoituspaikkaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavustusta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle, joka on yhdessä Helsingin kaupungin ja Satakunnan kanssa kehittänyt Lasteri-nimistä rekisteriä hakutyökaluna, pilotoinut sitä ja valmistautunut sen käyttöönottoon ensi vuoden vaihteessa.
”Lastensuojeluun tarvitaan hakutyökalu ja tietopohja, johon on koottu myös ajantasainen valvontatieto. Kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, on välttämätöntä, että niillä on käytössään luotettava ja ajantasainen järjestämistoiminnan työväline. Lasteri-rekisteristä odotetaan olevan suurta hyötyä tuleville hyvinvointialueille”, Heino sanoo.
Lisätietoja:
Lastensuojelun 24/7-yksiköt. Palvelutuotannon moninaisuus ja haasteet (2021)
Lasteri – ideasta toteutukseen. Selvitys lastensuojelun 24/7 yksiköiden tietokannasta (2019)
Lasteri-pilottihanke on käynnistynyt Keusotessa (Keusote)
Tarja Heino
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7245
[email protected]
