THL:n selvitys: iäkkäät riskiryhmäläiset hyötyvät selvästi eniten neljännestä koronarokotteesta
Neljännestä koronarokoteannoksesta hyötyvät eniten 80 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset, selviää THL:n julkaisemasta työpaperista.
THL analysoi neljännen koronarokotteen vaikuttavuutta 60 vuotta täyttäneillä riskiryhmiin kuuluvilla ja kuulumattomilla kolmessa erilaisessa epidemiatilanteessa.
Analyysissä selvitettiin koronarokottamisen vaikuttavuutta niin sanotun NNV-luvun (Number Needed to Vaccinate) avulla. NNV-luku on arvio siitä, kuinka monta ihmistä pitäisi rokottaa neljänteen kertaan, jotta voitaisiin estää yksi erikoissairaanhoitoa vaativa koronatapaus 30 päivän sisällä neljännestä annoksesta.
NNV-luku laskettiin arvioimalla yli neljä kuukautta sitten kolmannen koronarokoteannoksen saaneiden riskiä joutua erikoissairaanhoitoon koronataudin takia huhti-toukokuussa 2022. Analyysin pohjana käytettiin arviota, että neljäs annos pienentää erikoissairaanhoitoa vaativan koronataudin riskiä 50 prosentilla verrattuna neljä kuukautta sitten kolme kertaa rokotettuun.
Mitä pienempi NNV-luku on, sitä merkittävämpi on rokotuksen vaikuttavuus. Skenaariossa, jossa koronatartuntojen määrä laski huhti-toukokuun 2022 lukemista puoleen, NNV-luvut olivat eri ryhmissä seuraavat:
- 80-vuotiailla tai sitä vanhemmilla riskiryhmiin kuuluvilla noin 1 800
- 80-vuotiailla riskiryhmiin kuulumattomilla noin 6 300
- 70–79-vuotiailla riskiryhmiin kuuluvilla noin 4 400
- 70–79-vuotiailla riskiryhmiin kuulumattomilla noin 12 500
- 60–69-vuotiailla riskiryhmiin kuuluvilla noin 12 600
- 60–69-vuotiailla riskiryhmiin kuulumattomilla noin 17 200
”NNV-luku kaksinkertaistuu, kun tartuntojen määrä puolittuu yhteiskunnassa. Rokotusten vaikuttavuus siis pienenee merkittävästi, kun tartunnat vähentyvät”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.
”Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että jos tartuntojen määrä alkaa voimakkaasti lisääntyä, neljännen rokoteannoksen antaminen myös nuoremmille ikäryhmille voi olla perusteltua”, Poukka jatkaa.
Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä rokoteannosta vaikean koronataudin riskin suhteen haavoittuville väestöryhmille: 80 vuotta täyttäneille sekä riskiryhmiin kuuluville 70–79-vuotiaille. Lisäksi neljänsiä rokoteannoksia suositellaan iäkkäiden hoivakodeissa asuville ja iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet ja jotka eivät pärjää yksin kotona. Vakavasti immuunipuutteisille THL suosittelee viidettä koronarokoteannosta.
THL aikoo suositella koronarokotusten neljänsien annosten laajentamista loppukesästä. Lopullinen suositus valmistuu viimeistään elokuun alussa.
Rokotteen suoja vakavaa tautia vastaan heikkenee vähitellen
Sosiaali- ja terveysministeriön päivittämän koronarokotusstrategian mukaan koronarokotusten tavoitteena on vähentää vakavaa tautiriskiä ja ehkäistä kuolemia.
Koronarokotteet suojaavat sekä koronatartunnalta että vaikealta tautimuodolta, mutta suoja tartuntaa vastaan heikkenee selvästi nopeammin kuin suoja vaikeaa tautia vastaan. Omikronin kohdalla suoja tartuntaa vastaan on enintään kohtalainen ja lyhytikäinen, mutta vaikeaa tautia vastaan vähintään hyvä ja useita kuukausia kestävä.
Yksilölliseen riskiin saada vaikea koronatauti vaikuttavat vaikean koronavirustaudin riskitekijät, kuten ikä ja perussairaudet, immuniteetin tuoma suoja vaikeaa koronatautia vastaan sekä epidemiatilanne nyt ja tulevaisuudessa.
Koronarokotusten suosituksia tehtäessä punnitaan, millaisen suojan rokotus tuo yksilölle vaikeaa koronatautia vastaan ja toisaalta, mitkä ovat rokottamisen kustannukset. Koronarokotusten vaikutuksia tulee arvioida analyyttisesti ja tietopohjaisesti, jotta niistä saataisiin paras lääketieteellisesti ja terveystaloudellisesti perusteltavissa oleva hyöty.
”Vaikeiden tautitapausten vähentäminen on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää. Kun rokotteita käytetään tehokkaasti, suojelemme kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä, ehkäisemme terveydenhuollon kuormitusta ja vapautamme näin hoitajatyövoimaa muihin toimintoihin”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
”Alle 60-vuotiailla terveillä on edelleen hyvä suoja vakavaa koronatautia vastaan, vaikka rokotteiden suojateho hieman laskisikin”, Nohynek muistuttaa.
Euroopan tartuntatautivirasto ECDC ja Euroopan lääkevirasto EMA kehottivat 11.7.2022 jäsenmaita harkitsemaan neljänsien koronarokoteannosten laajentamista kaikille yli 60-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville ja totesivat, että kansalliset viranomaiset tekevät omat suositukset ja lopulliset päätökset koronarokotteiden käytöstä ottaen huomioon maidensa epidemiologisen tilanteen.
”Perehdymme vielä ECDC:n ja EMA:n ohjeistuksen taustatietoihin. Koronatilanne on Suomessa tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen, ja seuraamme lukuja päivittäin. Suosituksia voidaan tarvittaessa muuttaa nopeastikin”, Nohynek sanoo.
Toistuvat rokotukset ovat uusi tilanne
Koronarokotusten kanssa ollaan myös täysin uudessa tilanteessa, sillä aiemmin ei ole tehty rokotuskampanjaa, jossa rokotetta annetaan toistuvasti 4–6 kuukauden välein. Huolena on, heikentävätkö toistuvat rokotukset samalla rokotteella pitkällä aikavälillä immuniteetin suojaa koronavirusta vastaan.
Toistuviin rokotuksiin liittyy muitakin haasteita. Suomessa on noin 1,6 miljoonaa yli 60-vuotiasta. Jos heille tarjottaisiin uusia rokoteannoksia 4–6 kuukauden välein, tarvittaisiin rokotteiden lisäksi merkittävä määrä terveydenhuollon koulutettua lisähenkilökuntaa. Tämä olisi välttämätöntä, jotta muita terveydenhuollon tehtäviä ei laiminlyötäisi eikä muiden sairauksien hoitaminen kärsisi. Väestötason rokotusohjelmia laadittaessa tämäkin on otettava huomioon ja haettava malli, joka tuottaa panostukseen suhteutettuna parhaan kokonaisterveyshyödyn.
Työpaperissa esitetty analyysi tehtiin alkukesästä 2022 neljänsien rokotuksien laajennusta arvioitaessa. Työtä on jatkettu nuorempiin ikäryhmiin, jonka perusteella on tehty ennakkosuositus rokotusten laajentamisesta elo-syyskuussa.
Lisätietoja:
THL:n työpaperi 32/2022
