THL:n tutkimus: Valtaosalla lapsista on tartunnan tai rokottamisen seurauksena koronaviruksen vasta-aineita
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan Uudenmaan alueella 90 prosentilla alle 18-vuotiaista oli toukokuun 2022 loppuun mennessä muodostunut koronaviruksen vasta-aineita joko rokottamisen tai tartunnan seurauksena.
Vasta-aineiden esiintymistä tutkittiin THL:ssä seeruminäytteistä, jotka oli otettu 1–17-vuotiailta lapsilta muita, koronatautiin liittymättömiä laboratoriotutkimuksia varten HUSLABissa. Näytteet valittiin satunnaisesti ja ne käsiteltiin THL:ssä ilman henkilötietoja.
Tutkimuksessa käytettiin testiä, joka mittaa koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia vasta-aineita, joita muodostuu sekä rokottamisen että tartunnan seurauksena. Lisäksi mitattiin viruksen nukleoproteiinin tunnistavia vasta-aineita, joita muodostuu ainoastaan koronatartunnan seurauksena. Vasta-aineet ovat mitattavissa verinäytteestä useita kuukausia tartunnan tai rokottamisen jälkeen.
Lasten koronatartunnat lisääntyivät kevään aikana
Koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita löydettiin kaikkiaan 73 prosentilta 1–17-vuotiaista toukokuussa.
“Tutkimus osoittaa, että koronavirustartunnat lisääntyivät lapsilla huomattavasti kevään 2022 aikana. Joulukuussa 2021 vain 8 prosentilla alle 18-vuotiaista oli koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita, tammikuussa osuus oli noussut 21 prosenttiin ja toukokuussa niitä oli jo 73 prosentilla,” kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
Eri ikäryhmissä tartunnasta kertovia vasta-aineita esiintyi seuraavasti:
- 1–4-vuotiaat: 74 prosentilla
- 5–11-vuotiaat: 76 prosentilla
- 12–17-vuotiaat: 68 prosentilla
Monelle lapselle muodostunut tartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena hybridi-immuniteettia
Tutkimuksen mukaan koronatartunnat lisääntyivät kevään aikana myös rokotteen saaneilla lapsilla.
”Joulukuussa 2021 12–17-vuotiaiden näytteistä 78 prosentista löydettiin rokottamisen seurauksena muodostuneita vasta-aineita, mikä vastaa rokotusrekisteriin perustuvaa arviota joulukuun rokotuskattavuudesta tässä ikäryhmässä. Rokotusrekisterin perusteella 80 prosenttia 12–17-vuotiaista ja 25 prosenttia 5–11-vuotiaista oli toukokuuhun mennessä saanut ainakin yhden rokoteannoksen”, Melin sanoo.
Kaikkiaan joko koronavirustartunnan tai tartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostuneita vasta-aineita löytyi eri ikäryhmistä toukokuussa seuraavasti:
- 1–4-vuotiaat: 76 prosenttia
- 5–11-vuotiaat: 89 prosenttia
- 12–17-vuotiaat: 98 prosenttia.
"Hyvin suurella osalla erityisesti 12 vuotta täyttäneistä lapsista ja nuorista on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja”, Melin kertoo.
THL:n aiemmassa tutkimuksessa (viite 1) havaittiin, että koronavirustartunnan saaneilla aikuisilla jo yksi annos rokotetta saa aikaan voimakkaan immuniteetin. Vastaavasti koronavirustartunta vahvistaa aiemmin rokotuksella muodostunutta suojaa.
Moni sairasti koronan omikronaallon aikana keväällä 2022
Uudet lapsia koskevat tulokset viittaavat siihen, että huomattavan suuri osa myös aikuisista on Suomessa saanut koronavirustartunnan omikronaallon aikana viime keväänä, mikä rokotusten lisänä parantaa väestön immuniteettia.
THL:n tutkimuksessa (viite 2) arvioitiin aiemmin, että maaliskuuhun 2022 mennessä 27 prosenttia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä asuvista aikuisista oli saanut koronatartunnan.
Aikuisten vasta-aineiden kehittymisestä kevään aikana valmistuu myöhemmin syksyllä uusia tutkimustuloksia.
Lisätiedot
Koronaepidemian serologinen väestötutkimus
Merit Melin
tutkimuspäällikkö
THL
[email protected]
