THL on julkaissut lausunnon koronarokotusstrategian muutostarpeista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut lausunnon koronarokotusstrategian muutostarpeista. THL ehdottaa, että vastedes rokotusstrategian ytimessä tulisi olla vakavan koronataudin, kuolemien ja elinvuosien menetyksen ehkäisy väestössä, mille nykyisin käytössä olevilla rokotteilla on hyvät edellytykset. Rokottamisella tulisi tavoitella mahdollisimman hyvää, kattavaa ja kestävää suojaa vakavaa koronatautia vastaan.
Rokotesuoja vaikeaa koronatautia vastaan säilyy erittäin hyvänä ja pitkään, myös omikronia vastaan. Suoja omikronvariantin aiheuttamaa lieväoireista koronatautia ja tartuntaa vastaan sen sijaan heikkenee muutamassa kuukaudessa toisen ja kolmannen rokoteannoksen jälkeen kaikissa ikäryhmissä. Omikronin levitessä koronarokotteiden väestötasoinen merkitys tartuntojen ja tartuntaketjujen hallinnassa on vähentynyt.
Koska nykyisillä koronarokotteilla ei kyetä laajasti väestössä ehkäisemään omikronin aiheuttamia tartuntoja ja tartuntaketjujen leviämistä, koronavirustapausten määrän vähentämisen rokotuksilla ei tulisi olla enää rokotusstrategian päätavoite.
THL arvioi, että koronarokotusten edellyttäminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta on asiakas- ja potilasturvallisuuden ja työsuojelun kannalta yhä lääketieteellisesti perusteltua. Vaikka väestötasolla rokotteet eivät ole antaneet erityisen tehokasta suojaa omikrontartuntojen leviämistä vastaan, on tartuntojen riski yksilötasolla rokotetuilla kuitenkin pienempi.
Erityisesti kolmannen annoksen jälkeen riski tartuttaa on pienempi rokotetulla nykytiedon valossa joitakin kuukausia rokottamattomaan verrattuna. THL pitääkin rokotteen antamaa lisäsuojaa hyväksyttävänä perusteena sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksille myös omikronin ollessa valtavirus.
Suoja vakavaa koronatautia vastaan on säilynyt hyvänä
Rokotesuoja omikronin aiheuttamaa vakavaoireista sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan on säilynyt hyvänä. Vakavan taudin rokotesuojan merkittävää heikentymistä on havaittu vain iäkkäillä ja riskiryhmissä, joilla on vakavalle koronataudille altistavia perussairauksia. Näissäkin ryhmissä suojan väheneminen on ollut melko lievää.
Lisätehosteannosten tarvetta tulisi arvioida ensisijaisesti sen perusteella, saavutetaanko niillä merkittävää lisäsuojaa vakavaa tautia vastaan väestöryhmillä, joilla vakavan koronataudin riski on suurin. Lisäannosten hyötyä on arvioitava huolellisesti myös siksi, että rokottaminen sitoo runsaasti terveydenhuollon resursseja. Koko väestön kattavia rokotuksia varten ei ole tarkoituksenmukaista pitää henkilökuntaa ja tiloja jatkuvassa valmiudessa.
Koko väestössä rokotevasteen tehostaminen neljännellä annoksella ei tämänhetkisen tiedon valossa toisi merkittävää lisähyötyä, sillä tähän asti kertyneen tutkimustiedon perusteella suoja vakavaa tautia vastaan säilyy hyvänä kolmannen annoksen jälkeen myös omikrontartunnoissa.
Lisätietoja:
Otto Helve
ylilääkäri
THL
[email protected]
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
[email protected]
