THL suosittelee 5–11-vuotiaille riskiryhmäläisille koronarokotuksia – koko ikäryhmän rokottamisessa odotettava lisätietoja turvallisuudesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että riskiryhmiin kuuluvia 5–11-vuotiaita lapsia ryhdytään rokottamaan koronavirusta vastaan, kun lapsille tarkoitettuja rokotevalmisteita saadaan maahan.
Lisäksi THL ehdottaa rokotuksia lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä. Muiden kuin riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottaminen ei kuitenkaan voi alkaa ennen kuin valtioneuvoston asetusta vapaaehtoisista Covid-19-rokotuksista on muutettu.
THL ei vielä ehdota rokotuksia muille 5–11-vuotiaille. Kaikille 5–11-vuotiaille mahdollisuus koronarokotuksiin tarjottaisiin siinä vaiheessa, kun on saatu lisätietoja rokotusten turvallisuudesta ikäryhmässä ja erityisesti harvinaisten haittavaikutusten osalta.
THL tarkastelee lisääntyvää tutkimustietoa joulukuun aikana ja varautuu osaltaan rokotusten aloittamiseen vuodenvaihteen jälkeen siinä tapauksessa, että näyttöä turvallisuudesta on kertynyt riittävästi.
”Pääsyy sille, ettei THL suosita rokotuksia nyt kaikille 5–11-vuotiaille lapsille on heidän oma matala tautitakkaansa. Tämän ikäisten lasten tartunta on yleensä lieväoireinen ja vakavat taudinkuvat on erittäin harvinaisia verrattuna esimerkiksi muihin rokotuksilla estettyihin tauteihin. Kun ryhmän oma tautitaakka on matala, rokotteelta siedetään hyvin vähän haittavaikutuksia. Jos yhteiskunnan toiveena on vaikutta epidemian kulkuun lapsia rokottamalla, ja heidän oma hyötynsä on pieni, turvallisuustieto on vielä tärkeämpää”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
THL laatii vielä erilliset ohjeet sekä lasten riskiryhmistä että vakavasti immuunipuutteisista.
Riskiryhmiin kuuluvien lasten rokotukset voitaisiin aloittaa, kun Suomeen saadaan lapsille tarkoitettuja koronarokotevalmisteita. Tämänhetkisen arvion mukaan rokotteita voidaan saada maahan joulukuun puolivälissä.
”5–11-vuotiaille annettava koronarokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty, josta lapsille käytetään omaa, nimenomaan tälle ikäryhmälle tarkoitettua valmistetta. Lasten rokotukset pitää toteuttaa niin, että ne eivät viivästytä haavoittuvimpien ryhmien, kuten iäkkäiden, rokotuksia”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
THL:n ehdotus perustuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) alaisen alatyöryhmän mietintöön sekä KRARin kokouksessaan 1.2.2021 laatimaan lausuntoon.
THL tekee lasten rokottamisesta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle, ja lopullisesti asiasta päättää valtioneuvosto.
”Kaikki lasten rokotukset ovat vapaaehtoisia koronarokotteet mukaan lukien. Rokotettuja ja rokottamattomia lapsia tulee yhteiskunnassa kohdella yhdenvertaisesti. Lapselle ja hänen huoltajilleen tulee rokotuspäätöstä varten antaa kattavasti tietoa koronavirustaudista ja -rokotteesta sekä rokotteen mahdollisista haittavaikutuksista”, Nohynek jatkaa.
Lasten rokotukset eivät merkittävästi hidasta epidemian kulkua nykytilanteessa
Suomessa 5–11-vuotiaista noin 5 prosentilla oli todettu varmistettu koronainfektio marraskuun 2021 loppuun mennessä. Heistä on hoidettu sairaalassa 0,2 prosenttia eli 33 lasta. Hoitojaksot ovat olleet lyhyitä, yleensä 1–2 vuorokautta.
Jos 5–11-vuotiaita lapsia ei rokoteta, voidaan karkeasti arvioida, että 20–40 prosenttia koko ikäryhmästä olisi saanut koronatartunnan maaliskuun 2022 loppuun mennessä, riippuen merkittävästi epidemian voimakkuudesta ja rajoitustoimien tiukkuudesta. Näin ollen tautitaakka voisi olla 2–4-kertainen nykyiseen nähden, mikä tarkoittaisi, että 5–11-vuotiaista tartunnan saaneista noin 30–100 joutuisi sairaalahoitoon.
”Lasten rokottaminen voi joissakin tilanteissa vaikuttaa epidemian kulkuun ainakin väliaikaisesti. Tällainen tilanne voi olla silloin, jos tehollinen tartuntaluku on muuten jo hyvin lähellä yhtä. Silloin lasten rokottaminen vähentää tartuntoja jonkin aikaa, mutta se ei vaikuta mahdolliseen rokottamattomien aikuisten vakavien tautitapausten taakkaan muutoin kuin lykkäämällä sairastumisia”, Nohynek sanoo.
Arviot perustuvat KRARin alaisen lasten rokotuksia käsittelevän alatyöryhmän mietintöön.
Yleisimmät haittavaikutukset ovat pienemmillä lapsilla samoja kuin 12 vuotta täyttäneillä
Yhdysvallat ja Israel ovat ensimmäiset maat, joissa koronarokote on otettu käyttöön 5–11-vuotiailla. Euroopan unionin alueella Itävalta on aloittanut ikäryhmän rokotukset. Lisäksi ainakin Tšekki, Puola, Unkari ja Tanska ovat päättäneet aloittaa rokotukset.
Muista maista kertyneen tiedon perusteella yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat olleet samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla rokotetuilla. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa, kuumetta ja päänsärkyä sekä väsymystä, lihassärkyjä ja vilunväristyksiä.
”Vaikka koronarokotteiden on todettu aiheuttaneen 5–11-vuotiaille pääosin hyvin lieviä haittavaikutuksia, tutkittujen lukumäärä on vielä pieni ajatellen mahdollisten harvinaisten haittavaikutusten havaitsemista. Tieto rokotteiden turvallisuudesta lasten osalta lisääntyy koko ajan. Ennen kuin lisätietoa on tarpeeksi, emme suosittele, että koronarokotuksia aletaan antaa kaikille 5–11-vuotiaille”, Nohynek sanoo.
THL seuraa tiiviisti rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta 5–11-vuotiaiden ikäryhmässä kertyvää tietoa.
5–11-vuotiaille muita pienempi annos Comirnaty-rokotetta
Euroopan lääkevirasto (EMA) suositteli 25.11.2021 Comirnaty-rokotteen käytön laajentamista 5–11-vuotiaisiin. Euroopan komissio myönsi lapsille tarkoitetulle Comirnaty-valmisteelle myyntiluvan 25.11.2021.
5–11-vuotiaille annettava rokoteannos on pienempi kuin yli 12-vuotiaille annettava. Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa, ja lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.
Kunnat suunnittelevat ja toteuttavat koronavirusrokotukset, ja jokainen kunta arvioi, miten riskiryhmiin kuuluvien lasten rokotukset kunnassa järjestetään.
Lisätietoja
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
[email protected]
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
[email protected]
Emmi Sarvikivi
ylilääkäri
THL
[email protected]
