Tietojärjestelmät ovat parantaneet vain osittain potilastyön ja palveluiden laatua
Puolet sairaanhoitajista (54 %) ja kolmannes lääkäreistä ja sosiaalialan korkeakoulutetuista (35 %) arvioi, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua tai palvelun laatua. Tiedot ilmenevät kyselytutkimuksista, jotka välitettiin ammattiliittojen kautta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjille. Kyselytutkimuksiin vastasi yli 9 000 sairaanhoitajaa, lääkäriä ja sosiaalialan korkeakoulutettua, jotka käyttivät työssään asiakas- tai potilastietojärjestelmää. Ammattilaiset arvioivat olevansa kokeneita asiakas- tai potilastietojärjestelmän käyttäjiä.
”Pelkkä tietojärjestelmien käyttöönotto ei takaa, että niistä hyödytään. Järjestelmien lisäksi työyhteisöltä vaaditaan uusien työskentelytapojen opettelemista ja myös yhteisistä käytännöistä sopimista”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation seurannassa selvitettiin myös asiakkaiden valmiuksia käyttää sähköisiä sote-palveluja. Laajasta väestötutkimuksesta ilmeni, että aikuisväestössä on hyvät edellytykset käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin yleisyys kuitenkin väheni vanhimmissa ikäryhmissä. Opastusta palveluiden käyttöön kaivattiin vaihtelevasti hyvinvointialueilla: 14 prosenttia helsinkiläisistä ja 28 prosenttia Etelä-Pohjanmaalla asuvista koki tarvitsevansa opastusta.
Noin viidennes väestöstä oli asioinut sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa 2020. Omakantaa oli vuoden aikana käyttänyt 64 prosenttia aikuisväestöstä.
”Sähköinen asiointi on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa terveydenhuollossa ja mahdollistanut uudentyyppisen hoidon antamisen asiakkaille, kuten aika- ja paikkariippumattoman viestinnän ammattilaisten kanssa. Toisaalta muuttunut palvelutarjonta ja palveluiden tarjoaminen vaihtelevilla digitaalisilla alustoilla on aiheuttanut monissa epävarmuutta ja jättänyt osan väestöä näiden palveluiden ulkopuolelle”, sanoo tutkija Maiju Kyytsönen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota on seurattu kyselyillä vuodesta 2010. Vuosina 2020–2021 toteutettiin kuusi tiedonkeruuta, joilla on tuotettu tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian seurantaan.
Kyselyt toteutettiin hankkeessa, joka seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluja (STePS 3.0). Osa raportissa esitetyistä tuloksista on avoimesti saatavissa myös tietokantakuutioista. THL jatkaa tiedonkeruita hankkeen päättymisen jälkeen.
Lisätiedot
Englanninkielinen raportti:
E-health and e-welfare of Finland. Checkpoint 2022
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation seurannan tuloksia hankkeen verkkosivuilla:
thl.fi/steps
Yhteystiedot
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STePS 3.0) koskevat kysymykset:
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
[email protected]
Kansalaisen kokemukset sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista:
Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
[email protected]
