Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman väliarviointi: Hyvät toimintamallit pitää vakiinnuttaa käytäntöön koko hyvinvointialueella
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeiden kehittämistyön tulokset eivät vielä näy merkittävästi THL:n seurantamittareissa, koska uudet toimintamallit eivät ole käytössä hyvinvointialueilla tarpeeksi laajalti.
THL arvioi hankkeiden tuloksia keväällä 2022, kun ohjelmakausi oli suunnilleen puolivälissä. Arvioinnissa hyödynnettiin THL:n tilastotietokantoja pääasiassa vuodelta 2021, mutta perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietoja seurattiin huhtikuuhun 2022 asti. Lisäksi selvitettiin nuorten psykososiaalisten menetelmien osaajakoulutuksiin osallistuneet toukokuuhun 2022 asti.
Hoitoopääsytilanne jumittunut
Lääkärin kiireettömälle käynnille hoidon tarpeen arvioinnista on vuoden 2020 syksystä lähtien päässyt viikossa noin 60–70 prosenttia asiakkaista. Tilanne tuntuu jumittuneen, mikä voi johtua esimerkiksi lääkäripulasta, pandemian alun jälkeisestä kysynnän kasvusta ja aikansa eläneistä toimintatavoista.
Pelkällä lääkärien määrän lisäämisellä ei saatavuushaastetta kuitenkaan ratkaista. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimet tähtäävät vanhentuneiden toimintatapojen uudistamiseen. Uudenlaiset ratkaisut, kuten vastaanottojen moniammatillinen tiimityö, asiakkuuksien segmentointi, vastuutyöntekijämalli ja palveluohjaus sekä digitaaliset asiointivälineet ja etävastaanotot, ovat kuitenkin ehtineet parantaa tilannetta vain yksittäisissä terveyskeskuksissa.
Eniten pandemia lienee vaikuttanut suun terveydenhuoltoon siten, että tarjontaa supistettiin paljon pandemian alettua ja samalla kysyntä väheni. Pandemian alettua huhtikuussa 2020 kiireettömään hoitoon pääsi kolmessa kuukaudessa 95 prosenttia asiakkaista hoidon tarpeen arvioinnista. Sen jälkeen osuus on taas hieman pienentynyt alle 90 prosenttiin, kun kysyntä on lisääntynyt.
Hoidon jatkuvuus on hieman heikentynyt vuosina 2018–2021 sekä lääkäri- että hoitajakäyntien osalta, joskin muutos ei ole merkittävän suuri. Tähänkin osatekijänä voi olla pandemia.
Etäasiointien määrä putosi
Etäasiointikäyntien osuus kaikista perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä kasvoi voimakkaasti ensimmäisenä pandemiavuonna 2020. Yllättävää kuitenkin on, että vuonna 2021 etäasiointien osuus laski lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa on panostettu paljon digitalisaation ja digiratkaisujen kehittämiseen, mutta vuonna 2021 nämä ratkaisut eivät vielä olleet arkikäytäntöä.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien koulutukset etenevät hyvin
Sekä 0–12-vuotiaiden erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian että 13–17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on kasvanut selvästi vuosina 2016–2021. Aikuisten mielenterveyden avohoitokäyntien määrä on sijaan pysynyt melko stabiilina viime vuodet.
”Nuorten kanssa käytettävän IPC-N-menetelmän koulutukset ovat edenneet hyvin ja lähes kaikilla yhteistyöalueilla osaajia on koulutettu jo reilusti yli puolet suunnitellusta määrästä. CoolKids-menetelmän koulutukset etenevät niin ikään, vaikka ne käynnistyivätkin hieman myöhemmin. Aloitettujen hoitojaksojen ja menetelmiä käyttäneiden määrän seurannassa on ollut haasteita tiedonkeruussa, mutta tilanne yritetään korjata seuraavaan raportointiin”, kertoo kehittämispäällikkö Heidi Muurinen.
Uudenlaisen toiminnan vakiinnuttaminen vaatii paljon yhteistyötä ja suunnittelua
”Vuosi 2023, jolloin uudet hyvinvointialueet aloittavat, on ratkaiseva. Kehitetyt uudet toimintamallit ja ratkaisut pitää vakiinnuttaa käytäntöön laajamittaisesti, ja toivottavasti kehittämistyön tulokset alkavat pikkuhiljaa näkyä ohjelman hyötytavoitteiden suuntaisesti. Tämä edellyttää Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeiden ja hyvinvointialueiden johdon tiivistä yhteistyötä ja suunnittelua”, toteaa johtava asiantuntija Juha Koivisto, joka vastaa kansallisen arvioinnin koordinaatiosta.
