Tutkimus: Itä- ja pohjoissuomalaiset menettivät eniten elinvuosia – ennenaikaisessa kuolleisuudessa on edelleen selvät alueelliset erot

Julkaisuajankohta 13.9.2022

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa oli edelleen vuosina 2017–2019 selvät alueelliset erot menetetyissä elinvuosissa. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella asuvat menettivät elinvuosia pääsääntöisesti enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa asuvat. Menetetyt elinvuodet tarkoittavat tässä tutkimuksessa sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.

Miehet menettivät eniten elinvuosia Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla. Naiset puolestaan menettivät eniten elinvuosia Lapin, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Satakunnan hyvinvointialueilla. Sekä naisille että miehille ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat eniten verenkiertoelinten sairaudet, syövät ja alkoholiin liittyvät kuolemansyyt.

Alue-eroja menetetyissä elinvuosissa ja niiden kehitystä on tutkittu Suomessa vuodesta 2002. Kehitys on ollut myönteistä: ennenaikainen kuolleisuus on pienentynyt kaikilla hyvinvointialueilla. Miehillä menetetyt elinvuodet ovat vähentyneet keskimäärin kolmanneksen (33 %) ja naisilla neljänneksen (24 %). 

Kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan ole pienentynyt samaa vauhtia maan eri osissa. Suotuisinta kehitys on ollut miehillä Keski-Pohjanmaan, Helsingin ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla ja vähiten suotuisaa Pohjanmaan ja Etelä-Savon hyvinvointialueella. Naisilla myönteinen kehitys oli suurinta puolestaan Kanta-Hämeen, Vantaan-Keravan ja Helsingin hyvinvointialueilla ja pienintä Etelä-Savon ja Satakunnan hyvinvointialueilla.

Alueellisten erojen tunnistaminen auttaa kohdentamaan palveluja 

Menetettyjen elinvuosien tarkastelu tarjoaa tietoa niistä kuolemansyistä ja väestöryhmistä, joihin kullakin hyvinvointialueella pitäisi suunnata aiempaa vaikuttavampia ehkäisy- ja hoitotoimia.

”Tärkeimmät alue-eroja aiheuttavat kuolemansyyt olivat verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholisyyt sekä tapaturmaiset kuolemansyyt. Nämä ovat sairausryhmiä, joissa iso osa kuolemista voitaisiin välttää ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja tehostuneen hoidon keinoin”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.

Menetettyjen elinvuosien alue-erojen taustalla on väestön terveydentilaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä alueellisia eroja sekä eroja palvelujärjestelmän toiminnassa.

”Eroihin voi liittyä myös rakenteellisia tekijöitä, kuten alueen sosioekonomiseen rakenteeseen liittyviä eroja. Esimerkiksi pienituloisuus on yleisempää ja korkea-asteen koulutus harvinaisempaa monilla Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomeen”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia (PYLL, Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25–80 vuotta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sote-uudistuksen tueksi (IMPRO) -hanketta.

Lisätietoa

Hyvinvointialueittaiset tulokset menetetyistä elinvuosista ovat saatavilla THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi:stä:
Sotkanet.fi

Tutkimuksesta tiiviisti: Toteutuuko alueellinen tasa-arvo menetetyissä elinvuosissa?

Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sote-uudistuksen tueksi (IMPRO)

Yhteystiedot

Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
[email protected]

Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
[email protected]

Elsi Lindell
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7989
[email protected]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen pääuutinen - thlfi tutkimusohjelma1eriarvoisuus - thlfi tutkimusuutinen - thlfi