Tutkimus: Opioideihin kuolleista vain harva oli korvaushoidossa – erityisesti nuorten huumeidenkäyttäjien hoitoon pääsyä tulisi helpottaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vain kahdeksan prosenttia buprenorfiinia ennen kuolemaansa päihteenä käyttäneistä oli ollut korvaushoidossa. Buprenorfiini on Suomessa yleisimmin käytetty opioidi. Kahdella prosentilla korvaushoito oli lopetettu kuolemaa edeltäneen vuoden aikana – lähes aina potilaan aloitteesta.
Suomessa korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita. Nuorista vainajista alle prosentti oli ollut kuollessaan tai viimeisen elinvuotensa aikana korvaushoidossa. Yli 25-vuotiaista korvaushoidossa oli ollut 13 prosenttia.
”Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin valtaosa opioidien päihdekäyttöön liittyvistä kuolemista tapahtuu hoidon ulkopuolella. Tämä vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa todettua käsitystä, että korvaushoito pelastaa henkiä ja korvaushoitoon pitäisi päästä nykyistä matalammalla kynnyksellä” toteaa Claudia Mariottini, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.
Yleisesti ottaen huumeisiin, kuten muihinkin tapaturmaisiin syihin, kuolee enemmän miehiä kuin naisia. Tässä tutkimuksessa naisia oli kuitenkin merkitsevästi enemmän alle 25-vuotiaiden joukossa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
”Huumeita käyttävät nuoret naiset vaikuttavat olevan vielä miehiäkin alttiimpia huumeiden käytön haitoille. He saattavat ottaa suurempia riskejä esimerkiksi annostelussa ja aineiden yhteiskäytössä. Lisäksi useiden tutkimusten mukaan nuorilla naisilla on nuoria miehiä enemmän traumaattisia kokemuksia, mikä saattaa altistaa huumeiden käytölle, Mariottini kertoo.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan huumeisiin kuolleiden korvaushoitotaustaa Suomessa. Tiedot kerättiin kunkin vainajan osalta suoraan korvaushoitoa antavista yksiköistä.
Kuolemien määrä oli suurin Pohjois-Karjalassa ja pienin Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla
Tutkimuksessa selvitettiin myös buprenorfiiniin liittyvien kuolemien määrät hyvinvointialueittain.
Eniten buprenorfiiniin liittyviä kuolemia vuodessa todettiin Pohjois-Karjalassa, jossa kuolemia oli 5–6 100 000:ta asukasta kohden.
Kuolemia oli runsaasti myös Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (4–4,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Vähiten kuolemia oli Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla (1–1,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Kunkin hyvinvointialueen lukema on keskiarvo tutkimusvuosilta 2018–2020.
Kuva 1: Buprenorfiiniin liittyvät kuolemat vuositasolla Suomessa. Kuvassa on esitetty hyvinvointialueittain asukaslukuun suhteutettuna sellaisten vainajatapausten lukumäärä, joissa oikeuskemiallisissa tutkimuksissa todettiin buprenorfiinin väärinkäyttöä.
Buprenorfiinia käytetään usein yhdessä muiden päihteiden kanssa
Buprenorfiini on yleisin Suomessa opioidikorvaushoidossa käytetty lääkeaine. Se on oikein käytettynä turvallinen ja tehokas, mutta väärinkäytettynä ja etenkin yhdistettynä muihin lääke- ja huumausaineisiin se on kuitenkin ylivoimaisesti eniten myrkytyskuolemia aiheuttava huumausaine Suomessa.
Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvissä oikeuskemiallisissa tutkimuksissa sen kanssa todetaan useimmiten bentsodiatsepiinien, stimulanttien, alkoholin, gabapentinoidien, muiden opioidien ja kannabinoidien käyttöä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sellaisia lääkeainelöydöksiä ja -yhdistelmiä, joille vainajalla ei ollut lääkärin määräämää reseptiä.
Valtaosalla korvaushoidossa olleista vainajista todettiin löydöksiä yhdestä tai useammasta bentsodiatsepiinista ilman reseptiä. Eniten väärinkäytettyjä bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä olivat diatsepaami, klonatsepaami ja alpratsolaami. Lisäksi noin kolmanneksella korvaushoidossa olleista todettiin buprenorfiinin lisäksi muita opioideja ja toisella kolmanneksella pregabaliinia tai gabapentiinia, vaikka näille ei ollut reseptiä.
”Tutkimuksen perusteella lääkeaineiden käyttö ilman reseptiä oli yleistä myös niillä, jotka olivat korvaushoidossa. Korvaushoitopotilaiden kohdalla myös muiden päihderiippuvuuksien kuin opioidiriippuvuuden hoitoa tulisi tehostaa ja tutkia hoidon sisältöä ja vaikuttavuutta tarkemmin”, toteaa Mariottini.
THL toivoo, että yhteiskunnallinen keskustelu hoitoon pääsyn esteiden purkamisesta jatkuu. Laitoksen koordinoima Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) on aiemmin esittänyt, että yksi tärkeimmistä keinoista huumekuolemien vähentämiseksi olisi nopeuttaa ja helpottaa korvaushoitoon pääsyä sekä varmistaa hoidon jatkuvuus.
"Myös tämän tutkimuksen perusteella hoitoon pääsyn esteiden purkaminen on kriittistä kaikkien huumeita käyttävien ja aivan erityisesti nuorten kohdalla", sanoo oikeuskemisti Pirkko Kriikku THL:stä.
Lisätietoja:
Claudia Mariottini
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
puh. 029 524 7286
[email protected]
Pirkko Kriikku
oikeuskemisti
THL
puh. 029 524 8054
[email protected]
Tutkimuksen rahoitus
Claudia Mariottini on saanut tutkimusta varten rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Alkoholitutkimussäätiöltä.
