Tutkimus: Puutteellinen varautuminen ja tilannekuva sekä vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hallintaa alkuvaiheessa
Varautumisen ja tilannekuvan puutteellisuus sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hoitoa Suomessa alkuvaiheessa, kertoo tuore tutkimus. Sen mukaan pandemian alku osoitti, että suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittyvää kriisiä oli heikko.
”Suomi on selvinnyt monilla mittareilla koronapandemian hoidossa verraten hyvin. Pandemia on kuitenkin paljastanut myös puutteita. Havahduimme pandemian vakavuuteen Suomessa hitaasti ja varautuminen oli puutteellista paitsi suojavarusteiden, myös esimerkiksi osaamisen ja johtamisen osalta”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen.
THL:n ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaista terveysjärjestelmää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla koronan aikana. Tutkimus perustuu laajaan, 53 haastattelun aineistoon. Haastateltavat olivat kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion johtoa, keskeisten pandemian hallintaan osallistuneiden ministeriöiden sekä niiden alaisten virastojen työntekijöitä.
Epidemian tunnuslukujen seurantajärjestelmissä puutteita
Kuntien, sairaanhoitopiirien, ministeriöiden sekä eri viranomaistahojen vastuiden ja toimivaltuuksien epäselvyydet ovat vaikeuttaneet johtamista ja päätöksentekoa pandemian aikana. Lisäksi vaikeutena on ollut viestinnän avoimuus ja ajantasaisuus toimijoiden välillä.
”Alueelliset ja paikalliset toimijat kokivat, etteivät he saaneet tarpeeksi tai tarpeeksi ajoissa tietoa kansallisilta toimijoilta, kuten ministeriöiltä tai THL:stä. Esimerkiksi poikkeusolojen julistus tuli kunnille ja aluehallintoviranomaisille yllätyksenä ja aiheutti hankaluuksia, kun kansalaiset ja työntekijät odottivat heti toimintaohjeita,” Tynkkynen sanoo.
Pandemian hallinnan kannalta keskeisten kansallisten seurantajärjestelmien puutteet ovat vaikeuttaneet tietoon perustuvaa johtamista. Päättäjille ja keskeisille toimijoille ei ollut saatavilla tilannekuvaa siitä, mikä koko maan sairaanhoitokapasiteetti tai tehohoitokuormitus on. Myös tilannekuva henkilöstön saatavuudesta ja sosiaalihuollon tilanteesta oli puutteellinen.
Tärkeäksi onnistumiseksi tutkimuksessa haastatellut toimijat nostivat toimivan terveydenhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vahvan osaamisen sekä alueellisen asiantuntijuuden. Vaikka terveydenhuollon toimintoja jouduttiin supistamaan ja hoitovelkaa syntyi, palveluiden järjestäjät pyrkivät turvaamaan palveluiden saatavuutta esimerkiksi etänä. Myös tehohoidon saatavuus on kyetty Suomessa turvaamaan läpi pandemian kuormituksesta huolimatta.
”Haastatteluissa nousi kuitenkin toistuvasti esiin, että koronapandemia ei ole ollut ainoastaan terveyskriisi, ja että pandemioihin pitäisi varautua kokonaisvaltaisemmin. Koronapandemian aikana johtaminen on ollut pääosin yhden ministeriön vastuulla, vaikka pandemian vaikutukset ulottuvat ja ovat ulottuneet laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille,” THL:n erikoistutkija Laura Kihlström sanoo.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Muutosjoustavuus, kriisivalmius ja huoltovarmuus suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä (RECPHEALS) ja se on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.
Lisätietoa
Tutkimuksesta tiiviisti: ”Kenenkä vastuulla tää nyt sitten on? Ei ehkä ainakaan meidän:” COVID-19-pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa
Yhteystiedot
Liina-Kaisa Tynkkynen
tutkimuspäällikkö, dosentti
THL
puh. 029 524 8517
sähköposti [email protected]
