Väitöstutkimus: Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat kasvaneet – vähän koulutettujen tupakoinnin lopettamista tuettava
Suomalaisten tupakointi on vähentynyt paljon 1970-luvulta lähtien, mutta merkittävä osa työikäisestä väestöstä, 13 prosenttia, tupakoi edelleen. Tupakoinnin vähentyessä ovat tupakoinnin koulutusryhmien väliset erot kasvaneet. Vähän koulutettujen tupakointi on vähentynyt korkeasti koulutettujen tupakointia hitaammin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijan Otto Ruokolaisen väitöstutkimus. Korkeasti koulutetut aloittavat tupakoinnin harvemmin ja lopettavat sen useammin kuin vähän koulutetut.
Koulutus vaikuttaa vahvasti myös nuorten tupakointiin. Tupakointi on yleisempää ammattiin opiskelevilla nuorilla kuin lukioissa opiskelevilla. Viime vuosina nuuskan käyttö on yleistynyt pojilla, ammattiin opiskelevilla enemmän kuin lukiolaisilla. Nuorilla oma koulutuspolku oli tutkimuksen mukaan vanhempien koulutusta vahvemmin yhteydessä tupakointiin ja nuuskaamiseen.
Lisätukea vähän koulutettujen nikotiinittomuudelle
Ruokolainen tekee tutkimuksestaan kaksi pääasiallista johtopäätöstä. Ensinnäkin tavoite ”Savuton ja nikotiiniton Suomi vuonna 2030”, jolloin alle viisi prosenttia väestöstä käyttäisi tupakka- tai nikotiinituotteita, ei näyttäisi olevan näiden tulosten perusteella toteutumassa.
Tupakointi ylläpitää sitkeästi väestöryhmien välisiä merkittäviä terveyseroja, joiden kaventaminen on Suomen terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita.
”Jotta terveyden tasa-arvo ja tupakkalain tavoite toteutuisivat tarvitaan lisätoimia eritoten matalasti koulutettujen väestöryhmien tupakkatuotteiden käytön vähentämiseksi”, arvioi Ruokolainen toisena johtopäätöksenään.
”Nykyisellä tiukalla tupakkapolitiikalla on tutkimukseni mukaan suomalaisen väestön tuki, mutta rajoitusten lisäksi erityisen tärkeää on tukea tupakoijia tupakoinnin lopettamisessa. Lopettamisen tukea olisi tarjottava erityisesti matalasti koulutetuille.”
Ruokolaisen mukaan tupakoinnin ehkäisyssä ja lopettamisen tuessa tulee ottaa huomioon savukkeiden ohella myös muut tupakka- ja nikotiinituotteet kuten nuuska ja sähkösavukkeet.
Väitöskirjan aineisto koostui useista suomalaisista kysely, terveys- ja koululaistutkimuksista: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK), Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (ATH; nykyisin FinSote), Terveys 2000 ja Terveys 2011 sekä Kouluterveyskysely. Aineistot kattoivat yhteensä vuodet 1978–2017. Tutkimuksiin vastanneiden määrä vaihteli väitöskirjan eri osatöissä vajaasta tuhannesta lähes 400000:een.
Lähde:
Socioeconomic differences in the use of tobacco: Finnish population-based studies
Ruokolaisen kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 29.1.2021, klo 13 alkaen. Tilaisuutta voi seurata verkossa: linkki löytyy Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.
Lisätietoja:
Otto Ruokolainen
asiantuntija
THL
Puh. 029 524 6241
[email protected]
Muualla aiheesta:
Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa uhka savuttomalle Suomelle (blogi)
Nuuskakin voi aiheuttaa terveyseroja – nuuskan saatavuutta pitäisi rajoittaa (blogi)
Tulisiko yhteiskunnan tukea kaikkia tupakoinnin lopettajia? (blogi)
Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa kasvaneet (uutinen)
Koulutusryhmien väliset erot nuuskan käytössä kasvaneet nuorilla (uutinen)
Lähes neljännes tupakoitsijoista rajoittaisi tupakan saatavuutta (tiedote)
