Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista – hyödyt ja turvallisuus puhututtivat THL:n yleisötilaisuudessa
Kokosimme viisi kysymys-vastausparia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lasten ja nuorten koronarokottamista koskevasta yleisötilaisuudesta 12. elokuuta. Pohjana ovat yleisön lähettämät kysymykset ja asiantuntijoiden vastaukset.
1. Hyötyykö terve 12–15-vuotias koronarokotuksesta?
Koronatauti on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä. Tiedetään, että riskiryhmiin kuuluvilla nuorilla vakava tauti on yleisempi kuin muilla saman ikäisillä. Harvinaisissa tapauksissa koronavirus voi kuitenkin aiheuttaa myös terveelle nuorelle vakavan koronataudin tai jälkitaudin. Nuorilla on raportoitu myös pitkäkestoisia oireita koronataudin jälkeen, mutta aiheesta on vasta vähän tutkimustietoa.
Koronarokotus vähentää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotusten avulla on myös mahdollista lieventää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tarvetta. Esimerkiksi koulunkäyntiin ja harrastuksiin kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin voimakkaasti.
Rokotus on kaikille vapaaehtoinen.
2. Tiedetäänkö koronarokotteista tarpeeksi, jotta nuorten rokottaminen on turvallista?
Biontech-Pfizerin ja Modernan koronarokotteiden turvallisuutta ja tehoa on tutkittu 12–15-vuotiailla ennen ehdollisen myyntiluvan myöntämistä.
- Näissä tutkimuksissa rokotteiden teho nuorilla on todettu oireista tautia vastaan erinomaiseksi.
- Myyntilupaa edeltävissä tutkimuksissa havaitut haitat olivat nuorilla samoja kuin nuorilla aikuisilla. Havaitut haitat olivat lieviä ja ohimeneviä, kuten kuumetta, päänsärkyä ja pistospaikan kipua.
- Hyvin harvinaisena haittana mRNA-rokotteen saaneilla on havaittu sydänlihaksen ja sydänpussin tulehduksia. Niitä on tullut eniten nuorille miehille toisen rokoteannoksen jälkeen. Oireet ovat yleensä olleet lieviä ja oireita saaneet ovat toipuneet hyvin. Alustavien tulosten mukaan tapauksia on ollut Yhdysvalloissa 12-17-vuotiailla pojilla ja miehillä 3,2 tapausta 100 000 rokotettua kohden.
Vaikka koronarokotteet on saatu nopeasti käyttöön, kehitystyön pohjana on vuosikymmenten tutkimustyö. Yhtään tutkimusvaihetta ei ole jätetty väliin, ja koronarokotteita arvioidaan samoilla kriteereillä kuin muitakin rokotteita.
Koronarokotusten turvallisuutta seurataan sekä Suomessa että kansainvälisesti myös rokotusten käynnistyttyä. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja monissa Euroopan maissa on rokotettu mRNA-rokotteilla yhteensä jo miljoonia 12–15-vuotiaita. Kokemuksesta tiedetään, että valtaosa rokotteiden haitoista tulee esiin kuuden viikon kuluessa rokottamisesta.
3. Mistä 12–15-vuotiaille annettavat koronarokotteet tulevat?
Nuorille ei ole tilattu erillistä rokote-erää, vaan nuoret saavat samoja Biontech-Pfizerin ja Modernan koronarokotteita kuin aikuisetkin. Myös rokoteannoksen koko ja annosväli ovat samat kuin aikuisilla.
Kaikki rokotteet tulevat Suomeen suoraan lääketehtaalta.
4. Miksi koronarokotteista on tehty Suomessa paljon haittailmoituksia? Pystytäänkö kaikki ilmoitukset käsittelemään?
Rokotuksen saaneella henkilöllä tai rokotuksen antaneella taholla on mahdollisuus tehdä epäilemästään haittavaikutuksesta ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle.
Fimea käsittelee kaikki saapuneet ilmoitukset. Koronarokoteilmoituksille tehdään kiireellisyysarvio, ja vakavia tai odottamattomia haittavaikutuksia sisältävät ilmoitukset käsitellään ensin. Ilmoitusten vakavuusarvio vaikuttaa ensisijaisesti ilmoitusten käsittelyn kiireellisyyteen ja tietojenvaihdon nopeuteen Fimean, Euroopan lääkeviraston ja rokotteen myyntiluvan haltijan välillä.
- Haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokotteen ja havaittujen vaikutusten välinen mahdollinen syy-yhteys olisi vahvistettu.
- Järjestelmän tavoitteena on havaita mahdolliset harvinaiset haitat, jotka tulevat esiin vasta käyttäjämäärän kasvaessa. Järjestelmään kuitenkin ilmoitetaan myös haittoja, jotka on mainittu rokotteen pakkausselosteessa ja valmisteyhteenvedossa, kuten kuume tai pistoskohdan kipu. Myös nämä ilmoitukset käsitellään ja tallennetaan.
- Ilmoituksen tehnyt henkilö määrittelee itse, onko kyse vakavasta vai ei-vakavasta haitasta. Viranomaiset eivät muuta ilmoittajan tekemää luokitusta jälkeenpäin. Haittavaikutusilmoituksia arvioidaan ensisijaisesti lääketieteellisin perustein, eikä pelkästään ilmoitetun vakavuuden perusteella.
- Muiden lääkkeiden ja rokotteiden kohdalla on havaittu, että uusista valmisteista ilmoitetaan haittoja aktiivisemmin kuin jo pidempään käytössä olleista.
Rokotteiden turvallisuutta seurataan monella tavalla: haittavaikutusilmoitusten avulla, analysoimalla terveydenhuollon rekistereistä saatavaa tietoa sekä jakamalla tietoa kansainvälisesti muun muassa Euroopan lääkeviraston EMA:n kautta.
Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset (Fimea)
5. Saako nuori koronarokotuksen syntymävuoden vai syntymäpäivän perusteella?
Biontech-Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteita saa myyntiluvan mukaisesti antaa vain 12 vuotta täyttäneille. Siksi esimerkiksi 11–12-vuotiaiden koululuokasta voidaan tarjota rokotusta vain niille oppilaille, jotka ovat täyttäneet 12 vuotta, vaikka syntymävuosi olisi sama.
Rokotuksen voi kuitenkin saada myöhemmin, kun 12 vuoden ikä tulee täyteen.
Kliiniset tutkimukset alle 12-vuotiaiden koronarokotuksista ovat parhaillaan käynnissä.
Lue lisää:
THL:n yleisötilaisuus lasten ja nuorten rokotuksista 12.8. (videotallenne Youtubessa)
