Yhä useampi hedelmöityshoito tehtiin luovutetuilla sukusoluilla vuonna 2020

Ennakkotietojen mukaan hedelmöityshoitoja aloitettiin vuonna 2020 noin 12 760 eli 3,8 prosenttia vuotta 2019 vähemmän.  Vuonna 2019 hedelmöityshoitoa aloitettiin noin 13 250.

”Koronavirusepidemian takia valtaosa klinikoista keskeytti väliaikaisesti hoitojen antamisen maaliskuussa 2020. Hoidot aloitettiin pääsääntöisesti uudelleen jo myöhemmin keväällä tai kesällä, joten hoitojen määrä vuositasolla näyttää notkahtaneen ainoastaan vähän”, toteaa THL:n erityisasiantuntija Anna Heino.

Vaikka hedelmöityshoitojen määrä kokonaisuudessaan laski, nousi luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä. Niiden osuus kaikista hoidoista oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 22 prosenttia. 

Vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista oli 11,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 

”Osa yliopistosairaaloista aloitti hoitojen tekemisen luovutetuilla sukusoluilla vuoden 2020 aikana. Näiden hoitojen määrä lisääntynee yhä lähivuosina. Tällä hetkellä onkin vielä mahdotonta sanoa, minkälaiselle tasolle luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä julkisella sektorilla lopulta vakiintuu”, Heino kertoo.

Aloitettujen hedelmöityshoitojen lukumäärä vuosittain 2005–2020

* Vuodesta 2017 alkaen koeputkihedelmöityshoidot sisältävät myös alkiodiagnostiikkaa hyödyntävät hoidot (vuonna 2019 n=209), munasolun pakastukseen tähtäävät hoidot (n=164) sekä sulatetuilla munasoluilla (n=14) tehdyt hoidot. Niiden osuus kaikista aloitetuista koeputkihedelmöityshoidoista oli 2019 2,9 % vuonna 2019. 
** Ennakkotieto

Monisikiöisten synnytysten osuus hedelmöityshoidoissa matalampi kuin koskaan aikaisemmin

Monisikiöisten synnytysten osuus on laskenut vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tästä huolimatta hedelmöityshoitoihin liittyy yhä suurentunut monisikiöisyyden riski.

Hedelmöityshoidoista seuranneista synnytyksistä 1,9 prosenttia oli monisikiöisiä vuonna 2019. Vastaava osuus oli kuitenkin vielä 27 prosenttia vuonna 1993. 

Monisikiöisyyden vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti alkioiden pakastamisen tehokkuus, minkä vuoksi yhden alkion siirtojen määrää on voitu lisätä merkittävästi. Vuonna 2019 kaikista alkion siirroista 96,7 prosenttia oli yhden alkion siirtoja. Yhden alkion siirtojen hoitotulokset ovat myös parantuneet. 

”Suomessa sekä pakastettujen alkioiden siirtojen osuus että yhden alkion siirtojen osuudet ovat Euroopan kärkeä, ja ne vaikuttavat suoraan myös monisikiöisten synnytysten määrään. Monisikiöisten synnytysten osuus kaikista hedelmöityshoidoista seuranneista synnytyksistä ei Suomessa ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä matala kuin vuonna 2020”, Heino kertoo. 

Suomessa tarve hedelmöityshoitoja koskevalle rekisteritiedolle

Nykyinen hedelmöityshoitoja koskeva tiedonkeruu perustuu hedelmöityshoitoklinikoilta kerättävään tietoon mm. hoitojen lukumäärästä ja syntyneiden lasten lukumäärästä. 

”Suomi on Euroopassa yksi harvoista maista, joissa hedelmöityshoidoista ei kerätä kattavaa tietoa valtakunnallisiin terveysrekistereihin.  Niin sanottu syklipohjainen tiedonkeruu olisi tärkeää esimerkiksi hedelmöityshoitojen laadun ja saatavuuden tilastoinnin näkökulmasta. Nykyinen tiedonkeruu ei vastaa moneen tärkeään kysymykseen lainkaan”, kertoo Heino.

Lue lisää hedelmöityshoidoista

Lisätietoja 

Anna Heino
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7177
etunimi.sukunimi.fi

Mika Gissler
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7279
etunimi.sukunimi.fi