Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suositukset tunnetaan, mutta niitä voisi hyödyntää iäkkäiden hoidossa enemmänkin
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansalliset suositukset tunnetaan iäkkäitä ihmisiä hoitavissa yksiköissä, mutta niitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila 2020 -seurannasta.
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 julkaisemat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon asiantuntijasuositukset käsittelevät palveluiden tuottamista ja laadun parantamista. Tutkimuksessa lähes 90 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon ja 80 prosenttia kotihoidon yksiköiden esihenkilöistä ilmoitti tuntevansa suositukset. Niiden viemisessä käytäntöön on silti vielä tekemistä.
Osaamisen kehittämisessä suosituksia voisi hyödyntää enemmän
Aiempien selvitysten mukaan iäkkäiden palveluissa on erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin vain vähän sairaanhoidollista osaamista, ja etenkin kotihoidon henkilöstö tarvitsee kivunhoidon, saattohoidon ja lääkehoidon lisäkoulutusta.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden esihenkilöistä noin puolet kertoi hyödyntäneensä suosituksia henkilöstön osaamisen vahvistamisessa. Kotihoidossa osuus oli huomattavasti pienempi, 38 prosenttia.
”Vanhuspalvelujen tila -seurannan perusteella näyttää, ettei suosituksia aina ole osattu hyödyntää osaamisen kehittämisessä. Suositukset olisivat kuitenkin hyvä toiminnan kehittämisen tuki. Niiden perusteella voi esimerkiksi arvioida, millaisia osaamistarpeita yksikössä on”, sanoo tutkija Pirita Forsius.
”Elämän loppuvaiheessa olevien ihmisten hoitamiseen tarvitaan monipuolista osaamista”, sanoo johtava asiantuntija Teija Hammar. ”Hoidon ja hoivan osaamisen lisäksi tarvitaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja", hän jatkaa.
Elämän loppuvaiheen ennakoivia hoitosuunnitelmia ei vielä tehdä riittävästi
Suositusten mukaan kaikille tehostetun palveluasumisen asukkaille ja säännöllisen kotihoidon pitkäaikaisasiakkaille tulee tehdä yksilöllinen elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma. Sen tarkoituksena on varmistaa hyvä hoito silloinkin, kun parantavaa hoitoa ei enää voida antaa.
Kyselyssä esihenkilöt arvioivat, että vain alle puolessa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä tehdään elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma kaikille tai lähes kaikille asukkaille. Kotihoidon yksiköissä vastaava määrä on noin viidennes.
”Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma on laadukkaan hoidon edellytys”, sanoo Hammar.
Suositukset ovat auttaneet vahvistamaan yhteistyötä
Parhaiten suosituksia on hyödynnetty eri toimijoiden yhteistyön vahvistamisessa. Näin kertoi tehneensä puolet esihenkilöistä sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa. Lisäksi reilu viidennes kertoi suunnittelevansa yhteistyön vahvistamista. Yhteistyöhön kuuluvat esimerkiksi ennalta sovitut toimintatavat lääkärin tavoittamisesta ja kotisairaalan tuesta. Kotisairaalan avulla erityistason palliatiivinen hoito tuodaan potilaan luo, jolloin tarpeettomia, rasittavia sairaalakäyntejä voidaan välttää.
Toimintakäytäntöjä, omavalvontaa ja asiakastyötä voi kehittää suositusten avulla
Yksiköt ovat hyödyntäneet suosituksia myös näissä asioissa:
Yksiköiden toimintakäytäntöjen kehittäminen
- Puolet ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden esihenkilöistä on hyödyntänyt suosituksia toimintakäytäntöjen kehittämisessä.
- Kotihoidon yksiköiden esihenkilöistä kolmasosa ei ole hyödyntänyt suosituksia yksikön toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Kolmasosa on suunnitellut niiden hyödyntämistä.
Omavalvonnan tuki
- Kolmannes sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden esihenkilöistä on hyödyntänyt suosituksia omavalvonnassa.
Asiakastyö
- Vajaa puolet kotihoidon esihenkilöistä ja kaksi kolmannesta ympärivuorokautisen hoidon esihenkilöistä on hyödyntänyt suosituksia asiakastyössä.
Lisätietoja
Vanhuspalvelujen tila -tutkimus (THL)
Pirita Forsius
tutkija
puh. 029 524 7370
etunimi.sukunimi@thl.fi
Teija Hammar
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7149
etunimi.sukunimi@thl.fi
