Työikäisten mielen hyvinvoinnin tukeminen on saatava politiikkatoimien keskiöön, hoitoon keskittyminen ei riitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut tutkittua tietoa työikäisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. 20 tutkijan yhteisjulkaisussa ” Työikäisten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen politiikkatoimien keskiöön” tuodaan esiin tutkimuksiin pohjautuvia ratkaisuja, joiden avulla mielen hyvinvointia voidaan tukea sekä vähentää pahoinvointia ja tarvetta vaativiin erityispalveluihin. 

Julkaisussa on tietoa niin yksilötason ratkaisuista, kuin toimenpiteistä, joita on tehtävä yhteisöjen ja koko yhteiskunnan tasolla, jotta mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat saadaan laskuun. 

”Päihteiden puheeksi ottaminen sekä elintapaneuvonta ja -ohjaus edustavat yksilötason toimenpiteitä, jotka on otettava käyttöön”, toteaa THL:n johtava asiantuntija Tuulia Rotko. 

Yhteiskunnan tasolla erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten lainsäädäntö ja politiikkatoimet vaikuttavat mielenterveyteen.

”Kaikille ihmisvaikutuksia sisältäville poliittisille ratkaisuille tulisi tehdä mielenterveysvaikutusten arviointi,” ehdottaa THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto. 

Korona toi esiin osallisuuden merkityksen mielen hyvinvoinnille

Koronarajoitukset ja digitalisoituva maailma ovat vähentäneet kasvokkaisia tapaamisia ja niihin pohjautuvia ryhmiä ja yhteisöjä. Tämä on osaltaan lisännyt mielenterveyden häiriöitä. Esimerkiksi palveluja on digitalisoitu sellaisella vauhdilla, että kaikki eivät jaksa tai osaa niitä enää käyttää. 

Julkaisun kirjoittajien mukaan yhteisöllisyyden tukemiseksi tarvitaan erityisesti asennemuutoksia: harrastuksissa, opinnoissa ja työyhteisöissä osallisuus ja yhteisöihin liittyminen on tehtävä helpoksi, vaivattomaksi ja kaikille saavutettavaksi. Myös työelämän ulkopuolella olevien yhteisöjä on tuettava. 

Eriarvoistava kehä on mahdollista purkaa

Suomessa on saatu myös paljon aikaan mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Rohkaisevat esimerkit kertovat, että huonokin kehitys on mahdollista kääntää hyväksi. Esimerkiksi alkoholin kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2007 vuoteen 2021. Itsemurhakuolleisuus on lähes puolittunut 1990-luvun tilanteesta. Vapaa-ajan tapaturmat ovat vähentyneet vuodesta 2002 ja tapaturmiin liittyvä kuolleisuus vähentynyt.

Silti töitä riittää vielä: OECD on arvioinut, että heikentyneen mielenterveyden aiheuttamat kustannukset olisivat Suomessa peräti 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tietoa mielen hyvinvoinnin tukemisesta on tarjolla paljon.

”Tarvitaan vielä poliittista ja myös eri toimijoiden henkilökohtaista tahtoa, että kaikki tarjolla olevat mielenterveyttä tukevat mallit ja ratkaisut saadaan käyttöön,” Minna Kivipelto toteaa. 

Lisätietoja

Työikäisten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen politiikkatoimien keskiöönLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Yhteystiedot

Minna Kivipelto
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7760
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kansanterveyden neuvottelukunta: 
Tuulia Rotko 
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7248
etunimi.sukunimi@thl.fi