Terve Suomi -tutkimus: Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia – yhteiskunnallisten toimien aika on nyt

Julkaisuajankohta 4.12.2023 2.00
Tiedote

Noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta. 

Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden raja-arvona pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.

Lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.

Kuvio: Lihavuuden yleisyys (%) vuosina 2017 ja 2023 eri-ikäisillä miehillä ja naisilla.

Tiedot käyvät ilmi THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta, jossa kutsuttiin laajaan terveystarkastukseen 10 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä. Heistä 5 800 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen.

”Lihavuus yleistyy ja sen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtämässä käsiin. Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle. Viimeistään nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia väestön lihomisen pysäyttämiseksi. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset”, toteaa tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist. 

Diabetesta sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista

Diabetesta sairastaa naisista 10 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli puolta miljoonaa suomalaista. Viidesosa heistä sairastaa tautia tietämättään. 

Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Diabetesriskitestin tulosten perusteella liki 160 000 suomalaista sairastuu tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana, jos riskitekijöihin ei puututa. 

Kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli ovat yhä yleisiä lääkityksen lisääntymisestä huolimatta

Terve Suomi -tutkimuksessa todettiin myös, että joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine. Tämä tarkoittaa yli 2 miljoonaa henkilöä.

Jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017. 

Verenpaineet eivät myöskään enää laske, kuten vielä 2000-luvun alkupuolella. 

”On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään”, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta. ”Lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa.”

Yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla kolesterolilääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot. 

Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu työikäisillä. 

”Triglyseridirasvojen pitoisuutta lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö sekä ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa sekä vähäkuituisia hiilihydraatteja”, Lehtoranta kertoo. 

Eläkeikäisillä menee kansantautien riskitekijöiden suhteen paremmin. Heillä esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mitä ainakin osittain selittää kolesterolilääkkeiden lisääntynyt käyttö.

”Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan näyttäisi valoisammalta, tarvitsemme lisää yhteiskunnallisia toimia, yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä riittävät resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon”, toteaa Annamari Lundqvist. 

Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia esitellään Kansanterveyspäivässä ti 5.12. Päivän aiheena on työikäisten terveys, työ- ja toimintakyky. Tilaisuutta voi seurata verkossa ja paikan päällä THL:n tiloissa Helsingissä.
Kansanterveyspäivän ohjelma ja ilmoittautuminen 

Lähde:

Lihavuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Diabetes, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Verenpaine, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Kolesteroli, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Terve Suomi -verkkoraportit

Lisätietoja:

Annamari Lundqvist
tutkimuksen johtaja
THL
puh. 029 524 7283
[email protected]

Lara Lehtoranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8234
[email protected]

Terve Suomi -tutkimus  

Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia  

Aiemmin tutkimuksesta:

Terve Suomi -tutkimus: Joka viides nuori nainen on kokenut syrjintää työelämässä. THL tiedote, 23.11.2023.  

Terve Suomi -tutkimus: Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, ja moni tekee kestäviä valintoja arjessaan. THL tiedote, 21.11.2023.

Terve Suomi -tutkimus: Yli puolet 65–74-vuotiaista kokee olevansa täysin työkykyisiä – kuitenkin vain pieni osa on ansiotyössä. THL tiedote, 7.11.2023.

Terve Suomi -tutkimus: Vain alle puolet aikuisista liikkuu riittävästi, iltavirkkuus ja riittämätön unen määrä yleistyneet. THL tiedote, 26.10.2023.

Terve Suomi -tutkimus: Joka viides aikuinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi. THL tiedote, 5.10.2023.

Elintavat ja ravitsemus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Ikääntyminen Kansantaudit Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen tutkimusohjelma2sote tutkimusohjelma3hyte