”Me teemme vaikuttavaa työtä silloin, kun autamme alueita tekemään vaikuttavaa työtä”

Julkaisuajankohta 4.1.2023

Anu Niemi ja Arto Vuori

Tiedolla johtamisen ja vertaiskehittämisen yksikön päällikkö, ylilääkäri ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankejohtaja Anu Niemi on työskennellyt aiemmin Siun sotessa, joten entisen työnsä perusteella hän tuntee hyvin alueiden tiedontarpeet. Anu innostuikin esittämään THL:n tietotuotannosta viisi täsmäkysymystä Arto Vuorelle, joka toimii THL:n Aineistot ja analytiikka -yksikön päällikkönä. 

Täsmäkysymyksistä paketoimme viisi teesiä THL:n tietotuotannosta. 

1 THL on Suomen merkittävin hyte-tiedon ja sote-palvelujärjestelmätiedon avoimen datan julkaisija 

Anu Niemi: Millaista kansallista, hyvinvointialueilta ja kuntatasolta syntyvää tietoa on avoimesti saatavilla THL:stä?

Arto Vuori: THL on jo nyt hyvinvoinnin ja terveyden sekä sote-palvelujärjestelmää koskevien tietojen merkittävin avoimen datan julkaisija ja jakelija Suomessa. Ongelmana saattaakin olla niukkuuden sijaan tietoähky: Nettisivuillamme on
•    230 tilastokuutiota
•    350 tiivistettä ja 
•    3300 indikaattoria. 
THL:n julkaisemat tiedot ovat myös laajassa käytössä. Vuonna 2021 tietoihin tehtiin
•    46,8 miljoonaa rajapintahakua ja 
•    1,6 miljoonaa käyntiä raportointikäyttöliittymässä.

Tausta-aineistoina THL käyttää palvelujärjestelmää kuvaavia rekistereitä sekä edustaviin otoksiin perustuvia väestötutkimuksia ja muita kyselytutkimuksia.

2 Kouluterveyskyselyn tulosten visualisointi on malliesimerkki yhteiskehittämisestä

Anu Niemi: Kerrotko konkreettisen esimerkin yhteiskehittämisestä?  

Arto Vuori: THL tekee yhä enemmän yhteiskehittämistä alueiden kanssa. Hyvä esimerkki tästä ovat THL:n jatkuvasti kehittyvät kansalliset terveydenhuollon laaturekisterit. Niitä ei yksinkertaisesti olisi olemassa ilman ratkaisevaa kliinisten asiantuntijoiden asiantuntijapanosta. 

Toinen erinomainen ja varsin kypsä esimerkki on mielestäni THL:n Kouluterveyskysely. Kyselyn raportointia ja visualisointia on kehitetty yhdessä kuntien ja koulujen kanssa. 

Kouluterveyskysely lähetetään parin vuoden välein kaikkiin Suomen peruskouluihin sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Vuonna 2022 tutkimukseen osallistui yhteensä 273 000 koululaista ja opiskelijaa. 

Tulokset palvelevat esimerkiksi koulujen rehtoreiden, oppilashuoltoryhmien, opettajien ja hyvinvointikoordinaattorien sekä tulevien hyvinvointialueiden tarpeita. 

Kyselyn tuloksissa nousee nyt  toimijoiden toiveesta automaattisesti esiin koulukohtaisesti viisi vahvuutta ja viisi eniten kehittämistä vaativaa osa-aluetta. Lisäksi raportti nostaa viisi positiivista ja negatiivista muutosta edellisestä kyselystä.  

3 Korona pisti vauhtia myös tietotuotantoon: ajantasaisuus on parantunut

Anu Niemi: Tuottaako THL varmasti tuoretta tietoa? Menneinä vuosina THL:ää pidettiin historiatiedon julkaisijana, olemmeko nyt kiinni ajassa? 

Arto Vuori: Koronapandemia ja hyvinvointialueiden arviointitoiminnan kehittyminen ovat nopeuttaneet THL:n tietotuotantoa. Oikea-aikaisuuden lisäksi tärkeitä julkaisukriteereitä ovat tiedon relevanssi ja laatu.

Parhaimmillaan saamme tietoja alueilta ja kansallisesti kerran vuorokaudessa. Potilaan hoidossa tiedon on oltavakin ajantasaista. Kansallisella tasolla tarvitaan oikea-aikaista tietoa, mutta optimaalisen ja tehokkaan tietotuotantojärjestelmän julkaisufrekvenssi on määriteltävä tapauskohtaisesti. Kyse voi olla päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuositasosta.

Merkittävä osa jatkuvista aineistoista, tilastoista ja indikaattoreista kiinnitetään edelleen tilastovuosittain ja raportoimme pääsääntöisesti edellisen tilastovuoden tietoja.

4 Uusi THL Tiedontoimituspalvelu yksinkertaistaa tiedonkeruuta alueilta

Anu Niemi: Millaista kehittämistyötä on meneillään nyt? 

Arto Vuori: Merkittävä osa tiedoista syntyy palvelujärjestelmän piirissä eli tulevilla hyvinvointialueilla. THL:n rekisterit ja indikaattorit perustuvat toisin sanoen sote-ammattilaisten kirjaamiin ja raportoimiin tietoihin.  

Vuoden 2023 alussa otamme käyttöön uuden THL Tiedontoimituspalvelun. Se yksinkertaistaa hyvinvointialueiden tapaa toimittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja THL:lle. Jo pitkään THL:n erillisiin rekistereihin on kerätty tietoja eri tavoin, mutta tietojen toimitus on nyt siirtymässä vähitellen yhteen toimitustapaan. 

Palvelu otetaan aluksi käyttöön uuden Sosiaalihuollon rekisterin tiedonkeruussa ja terveydenhuollon hoitoilmoitustiedonkeruussa eli Avohilmossa ja TerveysHilmossa. 

Valtakunnallisena toimijana pystymme tuottamaan jo nyt vertailutietoa, jota voitaisiin hyödyntää enemmän vertailukehittämisessä ja alueiden välisessä yhteistyössä.  

THL:n avoimet rajapinnat ja avoin data mahdollistavat tietojen hyödyntämisen muuallakin. 

5 THL:n laaturekistereissä on vertailukelpoista tietoa hoidoista ja hoitotuloksista 

Anu Niemi: THL:n pysyvä laaturekisteritoiminta käynnistyy vuonna 2023. Samalla THL laajentaa vertailutietoa operatiiviseen suuntaan. Mikä tämä käytännössä tarkoittaa?  

Arto Vuori: Tulevina vuosina integroimme yhdeksän laaturekisteriä osaksi THL:n tietotuotantoa samalla kun uudistamme tiedon vastaanottoa, automaattista laaduntarkastusta, tietokantoja sekä raportointikäyttöliittymiä.  

Erityisen ylpeä olen siitä, että joulukuussa 2022 julkaistaan myös kansallisella tasolla uusia hoidon laatua kuvaavia indikaattoreita. Pystymme julkaisemaan nyt myös tietoa, joka perustuu Kanta Potilastiedon arkistoon.

Vaikka kykenemme tuottamaan kansallisesti merkittävää, relevanttia ja laadukasta tietoa jo nyt, asetan itse tietotuotannolle myös teknisiä ja prosessivaatimuksia, joita ei vielä ole THL:ssä saavutettu. Meillä on paljon työtä tehtävänä tulevina vuosina.

Laadukkaan tiedon syntyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä 

Anu Niemi ja Arto Vuori ovat huomanneet, että organisaatiomuutosten myötä tieto kulkee entistä paremmin THL:n sisällä ja asioita ratkotaan yhdessä.

Toki kehitettävää on aina. 

”Edelleen on myös tilanteita, joissa tiedonkeruu näyttäytyy yksipuolisena tilastointitaakkana, eivätkä tulokset konkretisoidu tarpeeksi nopeasti. Myös tietotuotannon sisällä tulee harjoittaa vertaiskehittämistä. On otettava oppia niiltä, jotka ovat onnistuneet. Vertaiskehittämiseen ja yhteistoimintaan perustuva tiedon hyödyntämisen toimintatapa tulisi THL:ssä monistaa kaikkea tietotoimintaa koskevaksi”, Niemi ja Vuori pohtivat.

Niemi ja Vuori odottavat innolla yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. 

”Haluamme olla hyviä tietotuotannon ja tiedon hyödyntämisen kumppaneita. Kannustamme alueita olemaan yhteydessä THL:n asiantuntijoihin. Jatketaan yhdessä tiedontuotannon kehittämistä, sillä se on kaikkien etu.” 

Linkkejä THL:n ylläpitämiin tietoaineistoihin

Indikaattoripankki Sotkanet 
tilastoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, kunnittain, sairaanhoitopiireittäin ja hyvinvointialueittain 

Sotekuva 
Hyvinvointialueiden arvioinnissa käytettävät mittarit hyvinvointialueittain. Tiedot perustuvat Kustannusvaikuttavuusmittaristoon (KUVA). 

THL:n Tietokantaraportit (tiivisteet ja kuutiot) 

THL:n tilastoraporttien ja kokoomajulkaisujen julkaisukalenteri 

THL:n avoin data 

TEAViisari 
Kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu. Palvelu tukee kuntien, koulujen ja alueellisten toimijoiden terveydenedistämistoiminnan suunnittelua ja johtamista.

Terveytemme 
Tilasto- ja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain ja väestöryhmittäin

Fineli 
Elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki

THL 5.0 Tiedontoimituspalvelun esittely ja tekninen ohjeistus 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran soteuudistus.fi-sivustolla 14.12.2022

Sote-palvelujen johtaminen kolumni - Sote-palvelujen johtaminen