“Vartti ei riitä aitoon kohtaamiseen” – Kotihoidon kiire voitaisiin ratkaista yhdessä työntekijöiden kanssa
”Kiitokset sille, joka ovesta tulee auttamaan”.
- Lainaus Kerro palvelustasi -kyselyn vastauksista
Asiakkaat kokevat kiirettä kotihoidon palveluissa, kertoo THL:n vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely. Joukosta löytyy kuitenkin myös kiireettömyydestä kiitosta saavia palveluntuottajia, kuten eteläsavolainen Geriwell, jossa työntekijät osallistuvat työvuorolistan ja kotikäyntien suunnitteluun.
THL:n keväällä 2022 toteuttama Kerro palvelustasi -kysely selvitti niin kotihoidon kuin hoivakotien vanhusasiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun. Kyselyn tulosten valossa asiakkaat kokevat kiirettä kotihoidon palveluissa. Kiireen tunnetta kartoitettiin kysymällä esimerkiksi, kokevatko vanhusasiakkaat saavansa hoitajilta apua nopeasti kun sitä tarvitsevat tai onko hoitajilla aikaa asiakkaille. Tulokset lähetettiin kaikkiin vanhuspalveluyksiköihin tutustuttavaksi.
Kiireettömyyden tunteen luomiseen pitää pyrkiä tietoisesti
Hyvät tulokset kiireettömyyden tunteen luomisesta sai muun muassa Etelä-Savon alueella kotihoidon palveluita tarjoava Geriwell. Yritys tarjoaa kotihoidon palveluita siivouksesta ja kauppa-avusta kotisairaanhoitoon. Toimitusjohtaja Heli Peltolan mukaan heidän ratkaisunsa on ollut ottaa työntekijät mukaan oman työnsä suunnitteluun. Yrityksessä on myös panostettu pidempiin kotikäynteihin kiireen välttämiseksi.
“Kiireettömyyden tunne kotipalveluissa lähtee pohjimmiltaan siitä, että asiakkaat kohdataan ihmisinä. Työntekijämme oppivat jo perehdytyksessä, että yksikään hoitaja ei ole vain hoitaja: töissä ollaan omalla nimellä ja kasvoilla. Kun kengät riisutaan asiakkaan ovella, rauhoitutaan hetkeen ja pyritään tietoisesti unohtamaan kiire. Emme myöskään tee lyhyitä kotikäyntejä, vaan viivymme aina minimissään puoli tuntia. Pikakäynneistä jää yleensä paha mieli niin työntekijälle kuin asiakkaallekin”, Peltola sanoo.
Hänen mukaansa asiakkaita saakin usein muistuttaa, ettei hoitajilla ole niin kova kiire kuin oletetaan.
“90-vuotiaat rouvat sanovat huomaavaisesti, ettei tällä kertaa tarvitse laittaa papiljotteja kun teillä on kuitenkin kiire seuraavaan paikkaan. Silloin työntekijämme istahtavat alas ja laittavat papiljotit ihan rauhassa päähän.”
Työntekijät osallistuvat kotikäyntien suunnitteluun
Peltolan kokemus on, että usein kotihoidossa työ suunnitellaan henkilöstön puolesta ja työntekijöille annetaan vain valmiit vuorolistat käteen. Geriwellillä tehdään toisin, sillä työntekijät tuntevat kunkin asiakkaan tarpeet kaikista parhaiten.
“Teemme kotikäyntien suunnittelun yhdessä keskustellen. Meillä palvelujohtaja suunnittelee vuorolistat, mutta jokainen työntekijä on vastuussa omien käyntiensä suunnittelusta ja kalenterin hallinnasta. Työ vaatii omanlaistaan vastuunkantoa, mutta työntekijöillämme on tutut asiakkaat ja vapaus tehdä työtä itse parhaaksi kokemallaan tavalla.”
Geriwellillä työvuorojen suunnitteluun kuuluu se, että siirtymiin ja ruokatuntiin jätetään reilusti aikaa. Kirjaamista ei myöskään tehdä autossa tai toimistolla, vaan asiakkaan luona keskustellen. Peltola painottaa, että asiakkaalla on oikeus tietää ja ymmärtää, mitä hänen tilanteestaan kirjataan. Lisäksi käynneillä kirjaaminen on järkevää ajanhallintaa. Hän toivookin parempaa johtamista kotihoitoon.
“Välillä tuntuu että vanhuspalveluissa johto on liian kaukana arjesta. Työntekijät ovat fiksuja ja oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Suosittelen henkilöstön kuulemista ja osallistamista kaikille vanhuspalvelujen johtajille. Jos jossain yksikössä tai yrityksessä koetaan kiirettä, täytyy kiireen perimmäinen syy selvittää perinpohjaisesti henkilöstöä kuullen. Työntekijöiden päivät voidaan käydä tunti tunnilta läpi ja analysoida, missä se kiire oikeasti sijaitsee.”
Vanhusten kunto arvioidaan usein liian hyväksi
Etelä-Savossa etenkin maaseutualueella asuvat ikäihmiset ostavat Peltolan mukaan tukipalveluja ennakoivasti, jotta he voivat asua mahdollisimman pitkään kotona. Apua ostetaan esimerkiksi saunomiseen tai kaupassakäyntiin. Palveluita saa ostettua myös hyvinvointialueen myöntämällä kotihoidon palvelusetelillä. Ongelmana on kuitenkin se, että usein vanhusten kunto arvioidaan liian hyväksi.
“Palveluseteleiden arvo on usein liian pieni pidempään kotikäyntiin tai kattavampiin tukipalveluihin. Usein palveluseteliä käyttävät asiakkaat tai heidän läheisensä haluavatkin maksaa ylimenevän ajan omasta pussistaan.”
Peltolan mielestä palvelusetelijärjestelmä on periaatteessa hyvä, kunhan varmistetaan, että palvelusetelin arvo on hoivan tarpeessa olevalle vanhukselle tarpeeksi korkea. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei kaikilla ole yhtä hyvä taloudellinen tilanne.
“Kaikilla ei ole varaa maksaa omavastuuosuutta, jos on vaikka tarvetta pidemmille kotikäynneille tai käynneille iltaisin ja viikonloppuisin. Työtä on niin paljon kuin jaksaisimme tehdä. Palvelujen järjestäjien on kuitenkin hyvä tiedostaa, etteivät hoivapalveluja tarjoavat yritykset välttämättä ota sellaisia asiakkaita, joiden kotikäynteihin liian niukka palveluseteli asettaa epärealistiset vaatimukset – ja nimenomaan sen kiireen.”
Näin luot kiireettömyyttä kotihoitoon
Neuvoja palveluntuottajalle kiireettömän kotihoidon luomiseen:
- Perehdytä jokainen työntekijä kiireettömään kohtaamiseen.
- Kuuntele ja osallista työntekijöitä kotikäyntien suunnittelussa.
- Neuvottele ja keskustele palvelutarpeen arvioijan kanssa, jos vanhusasiakas tarvitsee enemmän apua kuin mitä hoitosuunnitelmaan on arvioitu.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Heli Peltola
toimitusjohtaja
GeriWell Oy
puh. 044 726 2801
heli.peltola(at)geriwell.fi
Suvi Leppäaho
projektikoordinaattori
THL
puh. 029 524 7423
[email protected]
Pauliina Havakka
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8034
[email protected]
