Aikaisempaa useampi suuri kaupunki perii maksuja koulujen liikuntasalien käytöstä lasten ja nuorten harjoitusvuoroilla
Aikaisempaa useampi suuri kaupunki perii maksuja koulujen liikuntasalien käytöstä lasten ja nuorten harjoitusvuoroilla, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnille tekemästä TEAviisari-tiedonkeruusta. Vuonna 2018 yli 50000 asukkaan suurista kaupungeista 86 prosenttia ei perinyt urheilu- ja liikuntaseuroilta lainkaan maksua koulujen liikuntasalien käytöstä tai vain muodollisen maksun. Tänä vuonna maksutta tai muodollista maksua vastaan liikuntasaleja käytettiin enää 77 prosentissa suuria kaupunkeja. Muodolliseksi salivuokraksi on katsottu alle 10 prosenttia markkinahinnasta.
Maksuttomuuden väheneminen koskee suurta osaa suomalaisia, sillä 23:ssa suuressa kaupungissa asuu suurin osa suomalaisista (54 %). Kehitys on ollut onneksi päinvastainen 33 keskisuuressa kaupungissa (20000–49999 asukasta). Niistä puolet kertoi vuonna 2018 antavansa koulujensa liikuntasalit maksutta lasten ja nuorten harrastusvuorojen käyttöön; tämän vuoden tiedonkeruussa osuus oli kasvanut 55 prosenttiin. Keskisuurissa kaupungeissa asuu vajaa viidennes (18 %) suomalaisista.
”Koulujen liikuntasalit ovat monen seuran perusliikuntapaikka, joka antaa lapsille ja nuorille edullisen harrastusmahdollisuuden. On huolestuttavaa, jos kunnat siirtyvät maksuttomuudesta tai muodollisen vuoromaksun perimisestä vain osittain tuettuun maksuun”, pohtii johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
THL:n tiimipäällikön Timo Ståhlin mukaan maksullisuuden yleistyminen puraisee juuri niitä urheilu- ja liikuntaseuroja, jotka järjestävät harrastustoimintaa niille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä osallistu kilpailutoimintaan. Näiden seurojen menoista salimaksut voivat olla merkittävä osa. ”Harrastus- ja liikuntatoiminta on merkittävä keino edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kunnat tukevat matalan kynnyksen harrastustoimintaa”, Ståhl arvioi.
Kunnat yhä sitoutuneempia liikuntaan
Liikunnan edistäminen kunnissa -tiedonkeruun mukaan kuntien strateginen sitoutuminen liikuntaan on vahvistunut edellisten tiedonkeruiden jälkeen. Yhä useamman kunnan (72 %) hyvinvointikertomuksessa on kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Kuntien johto käsittelee kansallisia suosituksia ja ohjelmia yleisemmin kuin ennen, mutta edelleen melko harvoin. Kansallista lasten ja nuorten liikkumissuositusta oli käsitelty 17 prosentissa kuntien luottamushenkilöhallinnoista ja kolmanneksessa johtoryhmistä.
Lähes kaikki kunnat (95 %) ilmoittivat seuraavansa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä (Move! -mittaukset).
THL:n TEAviisari-tiedonkeruut mittaavat kuntien toimintaa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Joka toinen vuosi tehtävään Liikunnan edistäminen kunnissa -tiedonkeruuseen vastasi keväällä 2022 288 kuntaa eli lähes kaikki (98 %) Manner-Suomen kunnat.
Lähde: Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2022. Tilastoraportti 39/2022, THL.
Kuntakohtaiset tiedot osoitteessa www.teaviisari.fi
Lisätietoa:
Timo Ståhl
johtava asiantuntija, THL
puh. 029 524 7128
[email protected]
Tiina Kivisaari
johtaja
opetus- ja kulttuuriministeriö
puh. 0295 3 30178
[email protected]
Mari Ahonen-Walker
erityisasiantuntija
Suomen Kuntaliitto
puh. 050 4526 433
[email protected]
