Aktiiviset työmatkat vähentävät ilmastopäästöjä ja parantavat terveyttä
Strategisen tutkimuksen Ilmastotuuppaus-hankkeessa arvioidaan, että lisäämällä kävelyä ja pyöräilyä työmatkoilla vähennettäisiin merkittävästi liikenteen ilmastopäästöjä ja edistettäisiin kansanterveyttä.
Yli puolet suomalaisten työmatkoista on alle 10 kilometriä pitkiä, mutta silti 70 prosenttia niistä taitetaan autolla kuljettajana. Miesten osuus autolla työmatkojen kulkijoista on suuri, mikä tarkoittaa erityisesti heidän kohdallaan potentiaalia päästövähennyksiin. Esimerkiksi Oulussa työmatkapyöräily on yleisempää kuin muualla Suomessa, ja tutkimuksen mukaan tämän käytännön laajentaminen muille kaupunkialueille voisi tuoda merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä.
”Työmatkaliikunta auttaisi suomalaisia myös liikkumaan enemmän, mikä ehkäisisi esimerkiksi ylipainoa, tyypin 2 diabetesta ja muita elintapasairauksia. Tutkimuksessa havaittiin, että työmatkaliikunta saattaa ehkäistä matala-asteista tulehdusta elimistössä, mikä voi osaltaan selittää sen suojaavaa vaikutusta esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Timo Lanki arvioi.
Aktiiviset työmatkat voivat myös parantaa työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja.
”Erityisesti pyöräily työmatkoilla on yhteydessä pienempään riskiin joutua pitkille sairauspoissaoloille”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Essi Kalliolahti.
Kulkutavan valintaan voi vaikuttaa
Monet tekijät vaikuttavat aktiivisen kulkutavan valintaan. Esimerkiksi matkan pituus ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat siihen, kuinka helposti työmatkat voi taittaa pyöräillen tai kävellen. Myös työnantajat voivat edistää aktiivisia työmatkoja. Esimerkiksi joustavat työajat, turvalliset pyöräpysäköinnit ja työsuhdepyöräetu voivat lisätä aktiivisen työmatkan suosiota.
Sähköpyörät madaltavat kynnystä erityisesti pidemmille matkoille, koska sähköavusteisuus vähentää lihasvoiman tarvetta ja voi pidentää pyöräilymatkoja merkittävästi.
Aktiivisten kulkutapojen tukeminen vaatii toimenpiteitä niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin.
”Esimerkiksi pyöräily- ja kävelyreittien talvikunnossapito ja autoilun houkuttelevuuden vähentäminen voisivat osaltaan tukea kestävien kulkutapojen käyttöä”, Timo Lanki sanoo.
Työmatkaliikkumisen ilmasto- ja terveyshyötyjä on tutkittu strategisen tutkimuksen Ilmastotuuppaus (CLIMATE NUDGE) -hankkeessa.
Lisätietoa
Politiikkasuositus: Työmatkaliikkumisella ilmasto- ja terveyshyötyjä (pdf)
Ilmastotuuppaus (CLIMATE NUDGE) -hanke
Yhteystiedot
Timo Lanki
johtava tutkija, professori
THL, Itä-Suomen yliopisto
sähköposti: [email protected]
puh. 029 524 6326
Liikkumisen ilmastovaikutukset:
Emilia Suomalainen
johtava tutkija
SYKE
sähköposti: [email protected]
puh. 029 525 1185
Liikkumisen terveysvaikutukset:
Juuso Jussila
väitöskirjatutkija
Itä-Suomen yliopisto
sähköposti: [email protected]
puh. 040 059 3254
Työmatkat ja työterveys:
Essi Kalliolahti
tutkija
Työterveyslaitos
sähköposti: [email protected]
puh. 030 474 3494
Työmatkan kulkuvan valinta:
Anna Makkonen
projektitutkija, väitöskirjatutkija
Turun yliopisto
sähköposti: [email protected]
puh. 040 413 5104
