Aktiivisuus, osallistuminen toimintaan ja merkityksellisten asioiden tekeminen vahvistavat mielen hyvinvointia
Osana kansallista mielenterveysstrategian toimeenpanoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutetaan väestötason toimintamallia mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Erityisasiantuntija Nina Tamminen mielenterveystiimistä tekee töitä mallin parissa. Haastattelussa hän kertoo mistä on kyse.
Mitä tarkoittaa mielen hyvinvointi?
Mielen hyvinvointi viittaa ihmisen omaan kokemukseen hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Mielen hyvinvointiin kuuluvat esimerkiksi kyky ihmissuhteisiin, kyky mielekkääseen toimintaan, merkityksellisyyden kokemusta, myönteistä käsitystä omasta itsestä, taito ratkaista ongelmia ja palautumiskyky vastoinkäymisten jälkeen. Mielen hyvinvointi on voimavara, jota voimme vahvistaa läpi elämän.
Mikä mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamalli on?
Se on tutkimukseen perustuva ja vaikuttavaksi todettu väestötason mielenterveyden edistämisen kokonaisvaltainen ohjelma. Mallin tarkoituksena on edistää niin yksilöiden kuin yhteisöjen mielen hyvinvointia. Malli tiivistyy kolmeen yksinkertaiseen neuvoon, joilla jokainen voi vahvistaa omaa mielen hyvinvointiaan. Tämä onnistuu olemalla aktiivinen, osallistumalla toimintaan yhdessä muiden kanssa ja tekemällä itselle merkityksellisiä asioita.
Toimintamalli perustuu Australiassa kehitettyyn Act-Belong-Commit ohjelmaan.
Millaisilla keinoilla mielen hyvinvointia kunnissa nyt edistetään?
Kunnissa edistetään mielen hyvinvointia mm. liikunta- ja kulttuuripalveluiden, yhteisöllisen toiminnan eri muotojen ja viheralueiden kehittämisen avulla. Varsinaisista väestötason toimintamalleista mielen hyvinvoinnin edistämiseen meillä on Suomessa kuitenkin niukasti tietoa ja tähän pyrimme käynnissä olevalla Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamallin pilotointitutkimuksella saamaan vastauksia.
Millaisia odotuksia mielen hyvinvoinnin ABC mallin pilottiin kohdistuu?
Niin THL:ssa kuin pilottikunnissakin ollaan oltu innostuneita. Kunnissa mielen hyvinvoinnin edistämisen merkitys on ymmärretty tärkeäksi osaksi kuntalaisten laaja-alaisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemista.
Pilottikunnat Haapavesi, Kauniainen, Liminka ja Turku ovat lähteneet pilottiin mukaan innostunein ja osin jännittyneinkin odotuksin, jokainen kunta pohtien kunnan omia tarpeita mallin pilotointiin ja toimintaympäristön määrittelyyn. Uutena kumppanina pilottiin on tullut mukaan Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savo, sama innostus näkyy myös siellä.
Miten mallin pilotointi on lähtenyt käyntiin?
Yksi kunnista on saanut pilotin valmiiksi, osassa kuntia pilotointi jatkuu vielä kevääseen saakka. Saamme siis tarkempia tuloksia pilotoinnista, kun tutkimus valmistuu kesään mennessä.
Tähän mennessä voi jo sanoa, että pilotointi on yleisesti ottaen onnistunut ja malli on otettu käyttöön pilottikunnissa kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Joissakin kunnissa pilotti on jopa lähtenyt niin sanotusti elämään omaa elämäänsä – muun muassa Kauniaisissa osallistuvat seniorit ovat innostuneet mallista niin paljon, että ovat lähteneet yhdessä kehittämään uusia Mielen hyvinvoinnin ABC-pilotteja kuntaan. Saamme varmasti lisää ideoita muistakin kunnista, kunhan pilotit saadaan päätökseen.
Toimintamallin käyttöönotossa on jo toiminnan suunnitteluvaiheessa huomattu olevan tärkeää vastuuhenkilön innostuneisuus ja usko toimintamalliin ja sen toimivuuteen mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Yksi haasteista osassa kuntia on toiminnan käynnistysvaiheessa ollut kohderyhmän tavoittaminen, muun muassa kunnan some-kanavat ja kuntalehti on todettu tehokkaiksi kanaviksi tavoittaa kuntalaisia ja siten saada tietoa toiminnasta kohderyhmälle.
Miksi mielen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää?
Mielen hyvinvointi on osa kansanterveyttä ja yleistä hyvinvointia. Mielen hyvinvoinnin edistäminen on siten olennainen osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Mielen hyvinvointi on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä, koko elämänkaaren ajan lapsesta ikääntyneeseen. Se auttaa ihmistä näkemään omat kykynsä ja voimavaransa sekä kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa. Lisäksi mielen hyvinvointi vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn, opiskeluissa ja työssä suoriutumiseen sekä elämän kulkuun ja kokemukseen elämänlaadusta. Sillä on myös keskeinen merkitys yhteisöjen hyvinvoinnin osatekijänä.
Mitä toimintamallin pilotoinnin jälkeen tapahtuu?
Saamme pilottitutkimuksesta arvokasta tietoa toimintamallin soveltuvuudesta ja käytettävyydestä eri toimintaympäristöissä Suomessa. Tämä tieto auttaa meitä jatkokehittämään toimintamallia siten, että voimme jatkossa levittää mallia kansallisesti. Pyrkimyksenämme on myös varmistaa jatkorahoitus toimintamallin laajempaan käyttöönottoon ja pidempikestoiseen arviointitutkimukseen. Laajakestoisen tutkimuksen avulla voimme selvittää syvällisesti mallin vaikuttavuutta mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Lisätietoja
Nina Tamminen
erityisasiantuntija
THL
[email protected]
