Arjen kasvuympäristöt ovat tärkeitä turvapaikkaa hakevien lasten psykososiaaliselle kehitykselle
Turvapaikanhakijalasten vanhempien näkökulmasta vastaanottokeskus ei ole pelkkä asuinympäristö, jossa vanhemmuus tapahtuu. Sen sijaan vastaanottokeskus ja sen tilat mahdollistavat tai estävät kaikkien vanhemmuuteen liittyvien tehtävien toteuttamista. Vanhemmuutta tukevat etenkin ikätasoisen leikin ja oppimisen mahdollisuuksia tarjoavat lasten tilat ja aktiviteetit sekä perheiden yksityisyyden säilyttäminen.
Juuri maahan perheensä kanssa saapuneilla turvapaikanhakijalapsilla on paljon psykiatrisia oireita. Psyykkisesti oireilevien lasten vanhemmilla on enemmän psykiatrisia oireita kuin oireettomien vanhempien lapsilla.
"Lasten kannalta keskeistä on tukea vanhemmuutta edistämällä mielenterveyttä ja tarjoamalla soveltuvia asuinympäristöjä perheille", korostaa THL:n vieraileva tutkija ja lastenpsykiatri, LT Heidi Parviainen.
Heidi Parviaisen tuoreessa väitöskirjassa tarkasteltiin turvapaikkaa hakevien ja ulkomaalaistaustaisten lasten mielenterveyttä sekä niitä vuorovaikutuksen ja tilan kasvuympäristöjä, joiden varassa lasten kehitys etenee. Väitöstutkimuksessa avattiin uusia näkökulmia maahanmuuttotaustaisten lasten psyykkisen hyvinvoinnin tarkasteluun käyttämällä tilan, paikan ja niihin liittyvien merkitysten käsitteistöä. Tämä teki mahdolliseksi hahmottaa maahanmuuton yhteydessä tapahtuvien fyysisen ympäristön muutoksien ja paikkaan kiinnittymisen katkoksien merkitystä lapsen kannalta.
"Perheensä kanssa maahan saapuneen turvapaikkaa hakevan lapsen pääasialliset kasvuympäristöt ovat vanhemmuus ja lasta ympäröivä tila. Vanhemmuuden toteuttamiseen vaikuttavat sekä tilan tarjoamat vanhemmuuden mahdollisuudet että vanhemman mielenterveys. Lapsuuden kokemukset näissä ympäristöissä vaikuttavat nykyiseen ja tulevaan mielenterveyteen", Parviainen sanoo.
Vanhemmat kokivat myös, että paikan kokeminen tunnetasolla omaksi oli vastaanottokeskuksessa vaikeutunut sekä lapsilla että vanhemmilla. Tunnepitoinen kiinnittyminen paikkaan syntyy toistuvien arjen kokemusten kautta, joita päivittäiset rutiinit vahvistavat. Hyvinvointia tukeville, paikkaan kiinnittäville tunnetason siteille maahanmuutto on riski, koska paikkaa vaihdettaessa siteitä katkeaa ja muodostuu.
"Vastaanottokeskuksissa olisi tärkeää tukea vanhempien mahdollisuuksia luoda arkisia rutiineja ja sosiaalisia suhteita kuulumisen tunteiden vahvistamiseksi", Parviainen toteaa.
Arjen ympäristöjen kehittämiseksi tarvitaan yhteistyötä
Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat vastaanottokeskuksen tilaratkaisujen merkitystä turvapaikanhakijalasten mielenterveyden tukemisessa. Yhtenä esimerkkinä vanhemmuutta ja lapsen mielenterveyttä tukevista tilallisista ratkaisuista on joissakin vastaanottokeskuksissa toteutuva Lapsiystävällinen tila -toiminta, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden ikätasoiseen leikkiin ja kehitykseen sekä tukee siten myös vanhemmuutta.
Lisäksi turvapaikanhakijaperheiden mahdollisuus asua omassa asunnossaan laitosmuotoisen asumisen sijaan säilyttää perheen yksityisyyttä ja auttaa vanhemmuuden toteuttamisessa. Turvapaikkaa hakevien lasten arjen ympäristöjen kehittämiseksi vanhemmuutta ja lapsen mielenterveyttä tukevaan suuntaan tarvitaan monialaista yhteistyötä mielenterveyden, ihmismaantieteen ja ympäristöpsykologian ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten kesken.
Lisätietoa
Heidi Parviainen
lastenpsykiatri, LT
THL
[email protected]
