Blogi: Yhteentoimivampi Eurooppa alkaa kotoa
Asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta - tuttavallisemmin EHDS-asetus - tulee voimaan vajaan kolmen viikon kuluttua. Sen varsinainen soveltaminen siirtymäaikoineen alkaa kahden vuoden kuluttua. Asetus velvoittaa koko Eurooppaa, joten nyt on aika kääriä hihat!
EHDS antaa meille kansalaisina, asiakkaina ja potilaina entistä paremmat mahdollisuudet hallita omia terveystietojamme olimmepa missä tahansa Euroopan alueella. Organisaatioiden näkökulmasta tiedonvaihto terveydenhuollossa helpottuu kansainvälisesti, potilaskertomusjärjestelmien sisämarkkinat parantuvat ja luodaan toimiva järjestelmä terveystietojen uudelleenkäytölle tutkimus-, innovointi-, päätöksenteko- ja sääntelytarkoituksia varten.
Meillä Suomessa, EHDS:n henkeä on toteutettu jo vuosien ajan Kanta-palvelujen avulla. Jo nyt on mahdollista käyttää suomalaista reseptiä ulkomailla ja ulkomaista reseptiä Suomessa. Potilastietojen yhteenvedon avulla voidaan välittää potilastietoja Euroopan maiden välillä. Hyvä me! Tekemistä tosin riittää meilläkin useaksi vuodeksi.
Yhteentoimivuus on asiakkaan kannalta keskeistä
Asiakkaina meillä tulisi aina olla oikeus saada hoitoa ja palveluita ajantasaisen tiedon perusteella. Tietoja saattaa kertyä yhdenkin päivän aikana sekä perus- että erityispalveluissa, niin julkisissa kuin yksityisissäkin palveluissa - joskus jopa naapurimaassa. Kaikilta osin tiedot eivät vielä ole heti ajantasaisina käytössä, eivätkä kaikki tiedot ole yhteentoimivia. EHDS:n myötä saamme lisäksi oikeuden itse lisätä tietoja potilaskertomukseemme.
EHDS:n toimeenpanon lähestyessä on hyvä hetki palauttaa mieleen, mitä kaikkea tarvitaankaan yhteentoimivuuden edistämiseen. Usein palstatilan saa toive yhdestä yhteisestä tietojärjestelmästä - mikä koko sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta on käytännössä mahdoton ajatus. Vaikka EHDS koskeekin terveydenhuoltoa, Suomessa kehitämme palveluita aina sekä sosiaali- että terveydenhuollon näkökulmasta, unohtamatta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistäkään.
Yhteentoimivuus ei ole pelkkää teknologiaa
Yhteentoimivuus on keskeinen digitaalisen muutoksen mahdollistava tekijä. Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukaan julkishallintojen on sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla tarjottava yhteentoimivia ja käyttäjäkeskeisiä digitaalisia palveluita, jotka tukevat mm. tietojen vapaata liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa. Yhteentoimivuudella varmistetaan, että tietoja voidaan vaihtaa digitaalisesti tavalla, jonka kaikki osapuolet ymmärtävät.
Kun palveluja toteutetaan digitaalisesti yhteentoimivaksi, pitää varmistaa monta näkökulmaa:
- oikeudelliset kysymykset – varmistetaan, että lainsäädännöllä ei luoda perusteettomia esteitä tietojen uudelleenkäytölle eri toimialoilla;
- organisatoriset näkökohdat - edellytetään organisaatioiden välistä ja sisäistä vuorovaikutusta sekä yhteisesti sovittuja toimintamalleja;
- tietoja tai semanttisia seikkoja koskevat kysymykset - varmistetaan, että vaihdetuissa tiedoissa käytetään yhteisiä kuvauksia, standardeja sekä rakenteita;
- tekniset haasteet - luodaan tarvittava tietojärjestelmäympäristö, joka mahdollistaa sujuvat tietovirrat.
Valtioneuvoston kirjelmässä eduskunnalle (98/2022) todettiin, että ”vaikka yhteentoimivuus vakiintuneesti huomioidaan erilaisissa strategioissa ja tavoiteasetannassa, sen vaatimia panostuksia ei kuitenkaan toteuteta tai ne toteutetaan pääsääntöisesti vain teknisen yhteentoimivuuden tasolla. On myös tunnistettu, että yhteentoimivuus, ymmärrettynä mahdollisuutena vaihtaa tietoja toimijoiden välillä tietojärjestelmiä ja verkkoja hyödyntäen, ei voi toteutua yksittäisen tahon toimilla vaan sen tehokas toimeenpano vaatii systemaattista yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita rajat ja sektorirajat ylittäen.”
Yhteentoimivuudesta avaimet vaikuttavaan johtamiseen
Yhteentoimivuuden näkökulmasta, konkretian tasolla, keskeisimmäksi tekijäksi nousee jokaisen toimialan, hallinnonalan, organisaation ja johtajan kyky katsoa oman siilonsa ulkopuolelle, asiakkaan silmin. Yhteentoimivuus vaatii toiminnan ja ajattelun muutosta - uudenlaista oppimista, johtamista ja organisaatioiden kulttuurinmuutosta sen kaikilla tasoilla, kokonaisia palvelupolkuja rakentaen. Siksi sitä ei voi johtaa tietohallinnosta käsin.
Vaikuttavuudesta on keskusteltu jo tovi. Vaikuttavuutta ei synny ilman tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyä, kuten ei myöskään yhteentoimivuutta. Niiden määrittely unohtuu yllättävän usein. Mikä on se tavoitetila, se kokonaisuus, johon haluamme päästä niin organisaation, sosiaali- ja terveydenhuollon kuin kansakunnankin tasolla, jotta me kaikki saamme sujuvia palveluita? Ovatko visiomme, strategiamme ja toimeenpanomme muotoiltu oikeista, asiakaskeskeisyyden ja yhteentoimivuuden näkökulmista?
Me THL:ssä haluamme työllämme edistää yhteentoimivia palveluita. Sellaisissa palveluissa syntyvillä tiedoilla voimme luoda lisää terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja tuottavuutta. Haluammekin näin EHDS:n kynnyksellä kutsua sinut keskusteluun Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon, digitalisaation ja tiedonhallinnan tärkeimmistä tavoitteista ja siitä, millä askelilla niihin päästään. Mitä ehdottaisit?
Kirjoittaja:
Aija Lähdesmäki
Kehittämispäällikkö
Sote-tiedonhallinnan ohjaus
[email protected]
Aiheesta lisää:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2025/327 eurooppalaisesta terveystietoalueesta (eur-lex.europa.eu)
- Eurooppalainen terveysdata-avaruus. Euroopan komissio (health.ec.europa.eu)
- Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet - täytäntöönpanostategia (eur-lex.europa.eu)
- New European Interoperability Framework (pdf, 870 kt)
