Digitaalisen informaatioympäristön myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin on mahdollista vahvistaa
Sitran rahoittamassa Informaatiohyvinvointi-hankkeessa on tarkasteltu digitaalisen informaatioympäristön vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Hankkeen tutkijat peräänkuuluttavat uusien toimijoiden ja keinojen tunnistamista, joilla digitaalisen ympäristön haittoja voidaan vähentää ja sen myönteisiä vaikutuksia vahvistaa.
Informaatiohyvinvointi-hankkeessa tutkitaan digitaalisen informaatioympäristön suhdetta ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Hankkeen tuoreessa työpaperissa kootaan yhteen kirjallisuuskatsauksessa ja sidosryhmätilaisuudessa esille nousseita havaintoja aiheesta sekä keinoja, jotka tähtäävät informaatiohyvinvoinnin tukemiseen.
Hankkeen sidosryhmätilaisuuksiin kutsuttiin informaation, digitalisaation, osallisuuden ja hyvinvoinnin teemoista kiinnostuneita yhteiskunnallisia toimijoita, joiden kanssa luotiin tilannekuvaa hyvinvoinnin mahdollisuuksista digitaalisessa informaatioympäristössä.
“Informaatioympäristön ja hyvinvoinnin välisen suhteen haasteet on tunnistettu sekä kansainvälisessä tutkimuksessa että eri toimijoiden keskuudessa. Uhkakuvien ja riskien sijaan haluamme tässä hankkeessa etsiä keinoja hyvinvoinnin tukemiseen. Pyrimme rakentamaan informaatiohyvinvoinnin käsitteen, joka mahdollistaa aiheen tutkimusperusteisen tarkastelun” sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minttu Tikka.
Informaatiohyvinvoinnin käsite auttaa ilmiön tutkimista ja ymmärtämistä
Vaikka digitaalisen informaatioympäristön vaikutuksia on tutkittu yhä enemmän etenkin COVID-19-pandemian jälkeen, informaation ja hyvinvoinnin suhdetta ei ole selkeästi määritelty. Informaatiohyvinvoinnin käsitteen avulla voitaisiin tunnistaa ja ehkäistä kaoottiseksi ja sotkuiseksi luonnehditun digitaalisen informaatioympäristön aiheuttamia riskejä. Samalla käsite voisi tarjota keinoja edistää yhteiskunnallista toimijuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Tutkijoiden mukaan informaatiohyvinvointi voisi toimia kattokäsitteenä, joka yhdistää monia näkökulmia digitaalisen informaatioympäristön vaikutuksista hyvinvointiin.
”Tällä hetkellä käsitteelle ei ole yhtenäistä määritelmää, vaikka sen tarve on ilmeinen. Yhteisen määritelmän avulla ilmiötä voitaisiin tutkia ja seurata tehokkaammin. Tutkimukselliset käsitteet toimivat linsseinä, joiden kautta on mahdollista sekä tuoda esille, että tarkastella kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ilman informaatiohyvinvoinnin käsitettä ilmiötä on vaikea tunnistaa”, Minttu Tikka sanoo.
Työpaperissa nostetaan esiin eri instituutioiden, organisaatioiden ja yhteisöjen eli niin sanottujen mesotason toimijoiden rooli ja vastuu informaatiohyvinvoinnin rakentamisessa.
“Digitaalisella informaatioympäristöllä on merkittävä rooli ihmisten arjessa ja työssä. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen tukeminen tässä ympäristössä vaatii uusien yhteiskunnallisten toimijoiden, rakenteiden ja tapojen tunnistamista ja kehittämistä”, Tikka sanoo.
Informaatiohyvinvointi-hanke on THL:n käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskuksen CUBE:n toteuttama ja Sitran rahoittama.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Minttu Tikka
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7879
sähköposti: [email protected]
