Esittelyssä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman aluekoordinaattorit, osa 5/5: ”Työtäni voisi kuvata sanalla prosessikonsultti”
Kuva: Pauliina Hietaharju
Sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Työkaluna tavoitteisiin pääsemiseksi on THL:n koordinoima Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jota toteutetaan alueellisissa kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea.
THL:n viisi aluekoordinaattoria tukevat alueita hankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Aluekoordinaattoreiden toiminta-alueita ovat yliopistosairaaloiden erityisvastuualueet (erva).
OYSin alueen aluekoordinaattori Juha Fränti kiinnostui aluekoordinaattorin pestistä omien kokemustensa pohjalta. Työskennellessään kuntasektorilla sosiaalityön johtajana hänelle tuli eteen jatkuvasti asioita, jotka tuntuivat kaipaavan kohennusta.
”Törmäsin säännöllisesti rakenteellisiin ja toimintakulttuuriin liittyviin epäkohtiin, jotka olivat esteenä moniammatilliselle yhteistyölle ja julkisen sektorin työn kehittämiselle.”
Erityisen harmillisena Fränti piti jatkuvaa resurssipulaa.
”Jatkuvasti säästettiin nimenomaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien palveluista. Koin, että asialle pitäisi pystyä tekemään jotakin.”
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toimintamallissa tuki tuodaan kentälle lähelle kehittämistoimintaa, ja se tuntuu Fräntistä mielekkäältä. Aluekoordinaattorina hän tuntee pystyvänsä edistämään itselleen tärkeitä asioita.
”Satsaaminen peruspalveluihin ja aitoon moniammatilliseen työhön ja sosiaalihuollon kehittämisohjelma ja sosiaalityön näkyvyyden parantaminen ovat itselleni tärkeitä asioita. Koen myös, että tuki on dialogista ja myös se kiinnostaa minua. ”
Kehittämistyö on jatkunut alueilla jouhevasti aiemman työn pohjalta
Fränti toteaa, että alueilla oli hyvät pohjat ja erinomainen valmius jatkaa kehittämistyötä heti.
”Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman alueelliset hankkeet eivät todellakaan ole lähteneet tyhjästä, vaan ne on luontevasti integroitu osaksi aikaisempaa kehittämistyötä ja osaksi kuntien johtavien viranhaltijoiden perustehtävää.”
Hän korostaa sitä, että maakuntien ja kuntien johto ovat erittäin sitoutuneita uudistukseen ja alueilla on vahvaa osaamista. Lisäksi kehittämistarpeet on johdettu perustasolta.
”Ne ovat erittäin positiivisia signaaleja ohjelman onnistumisen puolesta.”
Alueet ovat keskenään eri vaiheissa: osassa maakuntia on jo olemassa sote-kuntayhtymät, osassa ei.
”On ollut kiinnostavaa havaita, kuinka luontevasti ne maakunnat, joissa on jo olemassa sote-kuntayhtymä, ovat rakentaneet ja käynnistäneet hanketoiminnan todella nopeasti. Mielenkiintoista nähdä, ovatko he myös maalissa ensimmäisenä.”
Fokuksen pitää pysyä peruspalvelujen vahvistamisessa
Fränti muistuttaa, että Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoite on nimenomaan peruspalvelujen vahvistaminen, joten sen pitäisi näkyä koko ajan myös valtionavustusten kohdentamisessa.
”Valtionavustusten ensimmäisessä vaiheessa oli joitakin valuvikoja, joissa resurssit näyttivät valuvan erikoissairaanhoidon rakenteisiin, vaikka hankeohjelman perustavoite oli nimenomaisesti vahvistaa peruspalveluita. Toivoisin, että tulevat valtionavustukset kohdentuisivat nimenomaisesti peruspalveluiden vahvistamiseen ja sosiaalityön vahvistamiseen.”
Digi- ja etäpalveluihin kannattaa Fräntin mukaan satsata, sillä aika siihen on otollinen.
”Digipalveluiden kehittäminen on rakenneuudistushankkeen osa ja se loppuu jo 2021. Ehkä sen jatkamista valtionavustuksella voisi pohtia esimerkiksi osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa.”
Oulussa asuva eteläpohjalainen
Fräntin toiminta-alue on maantieteellisesti laaja: Keski-Pohjanmaan Perhosta Lapin Utsjoelle. Fränti itse asuu Oulussa, mutta on identiteetiltään eteläpohjalainen.
Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalityöntekijä. Parhaillaan hän on pätevöitymässä myös työnohjaajaksi.
Fräntillä on vahva osaaminen sosiaalityöstä, sillä hän on työskennellyt aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa, päihdetyössä ja sosiaalihuollon johtotehtävissä sekä kunta- että yksityissektorilla. Aiempaa kokemusta THL:n palveluksessa hänellä on vuosilta 2011 – 2016.
Rooliaan aluekoordinaattorina Fränti kuvaa prosessikonsultiksi.
”Toivoisin olevani helposti lähestyttävä ja minuun voi ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä. Työtäni voisin kuvata prosessikonsultin työnä.”
Haastattelun lopuksi Fränti saa vastata myös kysymykseen, jota ei älytty kysyä. Vastaus on jämäkkä.
”North-London is red.”
Kysymyksen voi jokainen lukija keksiä itse.
