Henkilöstö on lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tärkein työkalu – sopiva mitoitus varmistaa laadukkaat palvelut

Julkaisuajankohta 15.6.2023

Artikkelin kirjoittajat Johanna Jahnukainen, Johanna Ahvalo ja Marke Hietanen-Peltola

THL julkaisi uudet suositukset lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksista huhtikuussa 2023. Aiemmat suositukset olivat jääneet ajan rattaisiin, joten oli aika päivittää ne vastaamaan nykylainsäädäntöä ja käytännön työtä. 

Suositusten päivityksellä turvataan neuvola-asetuksen mukainen toiminta ja mahdollisuus vastata lasten ja perheiden muuttuviin palvelutarpeisiin. 

Uusi suositeltu lapsimäärä lastenneuvolan terveydenhoitajalle on 320 ja lääkärille 2270. Kouluterveydenhuollossa suositellut oppilasmäärät ovat terveydenhoitajille 460 ja lääkäreille 2100. 

Suositukset pienensivät lastenneuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin sekä kouluterveydenhoitajan lapsi- ja oppilasmääriä. Koululääkärin oppilasmäärä pysyi ennallaan. 

Miksi juuri nyt?

Hyvinvointialueiden käynnistyttyä on entistä enemmän kiinnitetty huomiota asukkaiden yhdenvertaisuuteen niin palveluiden saatavuudessa kuin laadussa. Tärkeää on myös lakisääteisten palvelujen yhdenvertaisuus eri hyvinvointialueilla. 

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksissa on seurantatutkimusten mukaan valtavia eroja hyvinvointialueiden välillä, vaikka tehtävät ovat kaikilla alueilla samat. On selvää, että jos työntekijöiden lapsi- tai oppilasmäärät ovat moninkertaiset toisiinsa nähden, työn sisältö ja laatu eivät voi olla samanlaisia.

Vaikka hyvinvointialueet voivat järjestää palveluja itsenäisesti, on lainsäädännöllä haluttu varmistaa yhtenevät palvelut kaikille lapsille, nuorille ja perheille koko maassa. 

Syksyllä 2022 THL sai STM:ltä tehtäväksi laatia uudet laskelmat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksista. 

Työaikaa kuluu muuhunkin kuin terveystarkastuksiin

Suositukseen liittyvä laskelma tekee näkyväksi sen, mitä tehtäviä kunkin ammattiryhmän työaikaan sisältyy ja millaisella henkilöstöresurssilla tehtävät on mahdollista hoitaa. 

Uusissa mitoituslaskelmissa on huomioitu työn kokonaisuus kaikkine tehtävineen. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi työaikaa on laskettu tarpeen mukaiseen asiointiin eli tarvittaviin seuranta-, lisä- ja tukikäynteihin. Myös monialaiselle yhteistyölle on osoitettu työaikaa. 

Palveluiden toteuttamistavoissa voi olla eroja ja niin saa ollakin

Suositukset ovat laskennallisia suosituksia, eivätkä ne huomioi kaikkia erilaisia palveluiden käytännön järjestämisen tapoja, kuten ammattilaisen toimimista usealla eri palvelualueella, yhdistelmäneuvolassa tai työskentelyä maantieteellisesti laajalla alueella monessa eri toimipisteessä. Myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden määrä vaikuttaa työn järjestelyihin. 

Suosituksessa todetaan, että nämä asiat on huomioitava lapsi- ja oppilasmäärissä, mutta tarkempi kompensaatiomekanismi sovitaan paikallisesti. Esimerkinomaisesti voi kuvata yhdistelmäneuvolassa eli äitiys- ja lastenneuvolassa tehtävää työtä: jos työntekijän työaika jakaantuu puoliksi kumpaankin, myös suositusten mukaiset lapsimäärät puolittuvat kummassakin neuvolassa. 

”Mistä nämä työntekijät otetaan?”


Tilanne on haastava, koska henkilöstön saatavuudessa on vaikeuksia ympäri Suomen. Onkin ihan aiheellista esittää kysymys ”mistä nämä työntekijät otetaan?”.

Useilla alueilla ei tarvita juurikaan korjausliikkeitä uusien terveydenhoitajamitoitussuositusten vuoksi. Käytännössä terveydenhoitajille on muotoutunut keskimääräinen henkilöstömitoitus, joka on lähellä nyt suositeltua.  

Sen sijaan erityisesti koululääkärien henkilöstömitoituksen saavuttaminen on ollut vaikeampaa. Joissakin paikoin tilanne on muodostunut sellaiseksi, ettei koululääkäri ole pystynyt selvittelemään oppilaan pulmia tai sopimaan uutta tapaamisaikaa. Huonosti järjestetty työ ei ole vaikuttavaa. 

Onkin hyvä pitää mielessä, että suositusten mukaisesti resursoitu lääkärityö lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa vähentää painetta muissa palveluissa, kuten terveysasemilla ja pediatrisessa erikoissairaanhoidossa.  

Tärkein työkalu kuntoon

Ehkäisevät terveyspalvelut muodostavat perustan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiselle. Korona-aikana tuen tarve kasvoi selvästi, ja siksi ehkäisevälle työlle on nyt tilausta enemmän kuin koskaan. 

Tarkoituksenmukainen, tehtäviin suhteutettu henkilöstöresurssi on edellytys laadukkaalle ja vaikuttavalle toiminnalle. Terveystarkastuksia ei tehdä suoritteiden tai valvonnan vuoksi, vaan hyvin toteutettuina niissä on oikea mahdollisuus vaikuttaa ajoissa lapsen, nuoren ja perheen kehityskulkuihin. 

Voimavarojen vahvistaminen tuo resursseja tarttua pulmiin heti ja mahdollisuutta sopia uusia tapaamisia tarpeen mukaan. Ehkäisevät terveyspalvelut ovat terveydenhuollon edullisia palveluja, muita työkaluja ei henkilöstön lisäksi juurikaan tarvita.

Johanna Ahvalo, Itä-Suomen aluekoordinaattori, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri
Johanna Jahnukainen, kehittämispäällikkö

Lue lisää

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositukset 2023 (julkari.fi)

Neuvola-asetus (finlex.fi)

Sote-palvelujen johtaminen kolumni - Sote-palvelujen johtaminen