Henkilöstöresurssit vähenivät lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä terveyspalveluissa – hyvinvointialueiden väliset erot suuret
Terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on vähentynyt, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedonkeruu Suomen terveyskeskuksista.
THL on seurannut neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveyden terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrän kehitystä ja henkilöstömitoitussuositusten toteutumista 17 vuoden ajan vuodesta 2004 lähtien TEAviisari-tiedonkeruin ja erillisselvityksin. Henkilöstöresurssien vuosia jatkunut vahvistuminen näyttää pysähtyneen ja kehitys kääntyneen laskuun viime vuonna.
Kouluterveydenhoitajien määrä on kasvanut vuosien mittaan suhteellisen tasaisesti, mutta kasvu taittui selvästi viime vuonna. Kouluterveydenhoitajia oli vuonna 2021 lähes kaikilla hyvinvointialueilla suositusten edellyttämä määrä (enintään 600 oppilasta/terveydenhoitaja).
Koululääkäreitä on sen sijaan ollut koko seuranta-ajan suosituksia vähemmän. Mitoitussuositus (enintään 2100 oppilasta/lääkäri) toteutui nyt vain Pirkanmaalla.
Erot hyvinvointialueiden välillä olivat suuret: yhdellä terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan alueesta riippuen 376–625 oppilasta ja lääkärillä 2040–7768 oppilasta.
Alueiden väliset erot olivat suuret myös opiskeluterveydenhuollon palveluissa. Niissä oli terveydenhoitajia suositusten edellyttämä määrä alle puolessa (45 %) ja lääkäreitä vain joka kymmenennessä terveyskeskuksessa.
Henkilöstömitoitussuositukset toteutuivat hyvin vaihtelevasti myös neuvolapalveluissa. Äitiysneuvolapalveluissa oli terveydenhoitajia suositusten edellyttämä määrä alle puolessa terveyskeskuksia (46 %) ja lastenneuvolapalveluissa yli puolessa (62 %) terveyskeskuksia. Neuvolalääkäreitä oli suositusten edellyttämä määrä noin joka kolmannessa terveyskeskuksessa.
THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola pitää henkilöstöresurssien pitkään jatkunutta alimitoitusta lasten ja nuorten ehkäisevissä terveyspalveluissa huolestuttavana: ”On selvää, että resurssien supistuminen vaikuttaa ehkäisevien terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on aina myös syrjäytymisen ehkäisyä. Nyt alueellinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät millään lailla toteudu.”
Tiedonkeruu lähettiin huhtikuussa 2022 kaikkiin Suomen 132 terveyskeskukseen. Vastausprosentti oli korkea 93, mikä antaa selkeän kuvan vuoden vaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden lähtötilanteesta.
”Lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevät palvelut neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat keskeinen osa hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”, korostaa THL:n projektipäällikkö Kirsi Wiss.
Kansalliset henkilöstömitoitussuositukset määritelevät valtioneuvoston asetuksen (338/2011) edellyttämät riittävät henkilöstövoimavarat eri palveluissa. Kansallista äitiysneuvolasuositusta päivitettiin vuonna 2013 ja opiskeluterveydenhuoltoon annettiin uusi suositus keväällä 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositusten päivittämisen, josta on ehtinyt kulua jo 20 vuotta.
Lähde: Kirsi Wiss, ym., Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat 2004–2021. Tutkimuksesta tiiviisi 60/2022, THL.
Lisätietoja:
Kirsi Wiss
projektipäällikkö, THL
TEAviisari-tiedonkeruu
puh. 029 524 7705
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri, THL
kouluterveydenhuolto
puh. 029 524 7294
Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö, THL
opiskelijaterveydenhuolto
puh. 029 524 8302
Aikaisemmin aiheesta
Lääkäreitä ja terveydenhoitajia on neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa edelleen suosituksia vähemmän. Uutinen 18.8.2021, THL.
